Viime viikkojen tapahtumat ovat muistuttaneet, kuinka haavoittuvainen maailman energiajärjestelmä edelleen on ja kuinka riippuvainen Eurooppa on yhä öljyn tuonnista. Jännitteet Hormuzinsalmessa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja fossiilisten polttoaineiden hintavaihtelut osoittavat, että energia on osa kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja turvallisuuspolitiikkaa.
Päästötön sähköntuotanto ja luotettavat sähköverkot vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja luovat edellytyksiä kilpailukykyiselle sähkön hinnalle.
Sähköistyminen on samalla yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Päästöt vähenevät, kun liikenne, teollisuus ja lämmitys siirtyvät vihreään sähköön. Samalla yhteiskunta muuttuu vähemmän riippuvaiseksi fossiilisen energian tuonnista.
Maailma on jo tällä tiellä sähkön osalta, vaikka koko energiajärjestelmän murros etenee edelleen liian hitaasti. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman sähkön kysyntä kasvaa vuoteen 2030 asti keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa – noin 50 prosenttia nopeammin kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2024 sähkön kysyntä kasvoi ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen maailmantaloutta nopeammin normaaleissa oloissa. Samalla uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuuden ennustetaan nousevan noin puoleen maailman sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, ja uusiutuva sähkö ohittaa hiilen maailman suurimpana sähköntuotannon lähteen.
Vihreän siirtymän lisäksi datakeskusten nopea kasvu vaikuttaa sähkön kysyntään. Datakeskukset voivat kuitenkin toimia myös osana joustavaa energiajärjestelmää. Datakeskuksilla on runsaasti hukkalämpöä, joka voidaan ottaa talteen ja syöttää kaukolämpöön. Euroopan unionin lainsäädäntö (energiatehokkuusdirektiivi) myös edellyttää datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntämistä, silloin kun se on teknistaloudellisesti mahdollista.
Kilpailu vihreästä sähköstä on jo käynnissä. Kiina investoi ennätysvauhtia uusiutuvaan energiaan. Intia seuraa perässä. Puola tähtää korvaamaan hiilivoimaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla vuoteen 2040 mennessä investoimalla merkittävästä uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan ja sähköverkkoihin. Espanja on onnistunut vähentämään kaasuriippuvuuttaan nopeasti ja hyötyy nyt edullisesta sähköstä. Halpa sähkö kiinnostaa myös niitä, joita ilmastonmuutos ei kiinnosta. Samaan aikaan korkea fossiilisten polttoaineiden osuus näkyy edelleen esimerkiksi Italiassa korkeampina sähkön hintoina.
Suomella on tässä kilpailussa erinomainen lähtöasema. Olemme rakentaneet yhden maailman puhtaimmista sähköjärjestelmistä: jo 96 prosenttia sähköntuotannostamme on fossiilivapaata. Samalla kantaverkkoon investoidaan lähivuosina noin kaksi miljardia euroa, jotta kasvava sähköntuotanto ja uudet teolliset investoinnit voidaan liittää verkkoon. Venäjän energiasta irtautuminen osoitti, että Suomi pystyy vahvistamaan energiaomavaraisuuttaan nopeasti, kun suunta on selkeä.
Jotta vihreä energiasiirtymä onnistuu täysimääräisesti, investointeja tarvitaan myös jakeluverkkoihin. Ilman niitä uudet teollisuusinvestoinnit, sähköistyvä liikenne ja hajautettu uusiutuva energiantuotanto eivät etene riittävän nopeasti. Pahimmillaan sähköverkosta saattaa muodostua jarruttava pullonkaula. Ilman riittäviä investointeja siirto- ja jakeluverkkoihin, energiavarastoihin ja joustoratkaisuihin puhdasta sähköä ei saada sinne, missä sitä tarvitaan. Sähköverkot ovat kriittinen osa yhteiskunnan turvallista infrastruktuuria.
Euroopan päästökauppa on ollut yksi maailman tehokkaimmista ilmastotoimista. Se on ohjannut investointeja pois fossiilisista polttoaineista ja kohti puhtaampia ratkaisuja. Sen ennustettavuudesta ja tulevaisuudesta on pidettävä kiinni myös jatkossa. Komission tuore sähköistämisen toimintasuunnitelma tavoittelee sähkön osuuden kaksinkertaistamista Euroopan energiankulutuksessa vuoteen 2040 mennessä, joten tavoitteet on asetettu. Samalla on huolehdittava siitä, että sähköverkkojen rakentaminen etenee riittävän nopeasti vastaamaan kasvavaa kysyntää.
Olen ylpeä siitä, että Ensto voi omalla työllään olla rakentamassa tätä muutosta. Luotettavat ja turvalliset sähköverkkoratkaisut mahdollistavat yhteiskunnan sähköistymisen, tukevat ilmastotavoitteita ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista.
Ratkaisujemme avulla voidaan vahvistaa sähköverkkojen toimintavarmuutta, lyhentää sähkökatkoja, mahdollistaa uusiutuvan energian liittäminen verkkoon, parantaa sähköturvallisuutta ja lisätä yhteiskunnan kestävyyttä sään ääri-ilmiöitä vastaan.
Vahvat sähköverkot ovat yksi kestävän ja turvallisen tulevaisuuden tärkeimmistä pilareista.
Iida Miettinen
Tekstin kirjoittaja on Enston hallituksen varapuheenjohtaja ja yksi Enston omistajista.
