Täydellinen myrsky
Mitä tapahtuu, kun ikääntyvä sähköverkko kohtaa erityisen ankarat sääilmiöt? Tästä jutusta selviää, kuinka ongelmaa ratkaistaan Suomessa.
Suomi kuuluu maailman teknologisesti edistyneimpien maiden joukkoon, mutta sen sähkönjakeluverkko on ikääntyvä ja vaihtelevan kuntoinen. Sama ongelma on monissa muissakin maissa.
Suomessa tilanne on erityisen ajankohtainen. Suomi on Euroopan metsäisin maa, sillä metsät peittävät 23 miljoonaa hehtaaria eli 74 prosenttia maan pinta-alasta.
Sähköverkko kohtaa myrskyn
Ei vain yksi, vaan neljä rajuilmaa: Asta, Veera, Lahja ja Sylvi tekivät tuhojaan Suomen maaseudulla kesällä 2010.
Suomessa oli tuolloin ennätyksellisen lämmintä, ja 29. heinäkuuta mitattiinkin uusi ennätys: 37,2 °C. Maasalamoiden määräksi laskettiin 170 000, mikä ylittää pitkäaikaisen keskiarvon 30 000 salamalla.
”Metsäisessä maassa myrskyt kaatavat puita, ja näiden myrskyjen kourissa puuta lakosi yli kahdeksan miljoonan kuutiometrin edestä”, Ensto Utility Networksin Suomen myyntijohtaja Jouni Siniranta kertoo. ”Asukkaille tämä tietenkin merkitsee sähkökatkoksia.”
Ajan hammas nakertaa sähköverkkojamme
Suomen pinta-ala on noin 338 145 neliökilometriä, eli maa on suurin piirtein Kalifornian kokoinen. Maassa toimii 77 sähkönjakeluyhtiötä, joiden asiakasmäärät vaihtelevat 757 asiakkaasta aina 460 000 asiakkaaseen.
Enston Siniranta on työskennellyt suomalaisissa sähkönjakeluyhtiöissä yli 20 vuoden ajan suunnittelun, kunnossapidon ja rakennuttamisen parissa. Hänen mukaansa Suomessa on alueita, joilla lähes kaikki sähkökaapelit ovat maan alla säältä suojassa. ”Mutta toisilla alueilla suurin osa kaapeleista sijaitsee ilmajohtoina keskellä metsiä, jotka ovat haavoittuvimpia alueita myrskyn aikaan.” Lisäksi ilmajohdot ovat asennettu ikääntyviin, 1950-1970 luvuilla rakennettuihin pylväisiin. Kaatuvat puut tuhoavat sekä ilmajohtoja että pylväitä.
Kesän 2010 myrskyt aiheuttivat Suomessa laajoja sähkökatkoksia. Yli 35 000 kilometriä jakeluverkkoa vaurioitui, ja korjaukset veivät lähes 200 000 työtuntia. Laajalla alueella esiintyneiden myrskyjen ja suurten vaurioiden vuoksi pisimmät sähkökatkokset kestivät peräti tuhat tuntia eli 41 päivää.
Vuonna 2011 Suomea kurittivat myös talvimyrskyt Hannu ja Tapani. Vaikka sähköt palautettiin suurimpaan osaan Suomea kohtuullisessa ajassa myrskyjen jälkeen, hallitus ymmärsi, ettei se voi seurata asiaa toimettomana sivusta.
Asiakkaat säänkestävän sähkönjakelun piiriin
Vuonna 2013 Suomi päivitti sähkömarkkinalakiaan painottaen sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Päivitetyn lain vaatimukset tulee täyttää vaiheittain ja vuoden 2028 jälkeen asemakaava-alueilla ei esiinny säistä johtuvaa yli kuuden tunnin sähkönjakelun keskeytystä. Muilla alueilla ei esiinny yli 36 tunnin keskeytystä.
Suomen 77 jakeluyhtiötä ovat valinneet erilaisia strategioita lain vaatimusten saavuttamiseksi. Jotkin niistä ovat valinneet johtimien korvaamisen maakaapelilla. Toiset kaapeloivat sähköasemien ja taajamien väliset yhteydet, ja siirtävät ilmajohdot metsistä teiden varsille, jossa ne on helpompi ylläpitää ja huoltaa.
Lain täydellistä noudattamista edellyttävät ratkaisut maksavat lähes yhdeksän miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.
Kohti älykästä sähköverkkoa
Lain vaatimusten tuoman jakeluvarmuuden lisäksi tulee sähkönjakeluun muutakin kehitystä. Linjoja korvattaessa ja uusittaessa niihin voidaan lisätä älykkäitä toimintoja, joiden myötä asiakkailla on käytössään älykäs sähköverkko.
Tänä päivänä lähes jokaiseen kotitalouteen on asennettu etäluettava energiamittari. Se mahdollistaa tarkemmat ja ajantasaiset tiedot sähkönkulutuksesta ja -laadusta. Samalla asiakkaat voivat tuottaa pienimuotoisesti sähköä ja myydä sen sähköyhtiölle.
Sähköyhtiöt puolestaan pystyvät tasapainottamaan sähköverkon kuormituksen, jotta sähköä voidaan toimittaa mahdollisimman ongelmattomasti erikoistilanteissa. Älykkään verkon avulla voidaan myös optimoida sähköverkon siirtokyky.
Ensto auttaa verkkoyhtiöitä rakentamaan älykästä sähköverkkoa Sinirannan mukaan Enston rooli on tarjota ratkaisuja, jotka auttavat sähkönjakeluyhtiöitä tekemään kustannustehokkaita ja pitkäikäisiä investointeja täyttäen sekä lakisääteiset että kuluttajan vaatimukset.
”Yksi nopea ja tehokas tapa on lisätä verkostoautomaatiota ja tehoelektroniikkaa olemassa olevaan jakeluverkkoon ja samalla lisätä maakaapelointia”, hän jatkaa. ”Lisäksi tarjoamme jännitetyöhön ratkaisuja, joiden avulla työ voidaan tehdä keskeyttämättä sähkönjakelua.” Tuotteiden lisäksi Ensto tarjoaa asentajille Ensto Pro -koulutusta ja asentajien sertifiointia.
”Enstolla on käytössään maailmanluokan prosessit, kuten tuotteiden testaus ennen niiden päästämistä markkinoille”, Siniranta kertoo. ”Laadukkaat tuotteet ja niiden asianmukainen käyttö varmistavat korkeatasoisen ja luotettavan jakeluverkon, joka kestää myrskyn rasitukset.”
Yhteiskunta valmistautuu tulevaisuuteen
Suomen tilanne ikääntyvän sähköverkon kanssa ei ole ainutlaatuinen, vaikkakin maan metsäisyys pakottaa sen kohtaamaan ongelmansa nopeammin.
”Ilmastonmuutoksen vuoksi sääilmiöitä ja myrskyjä, sijainnistamme riippumatta”, Siniranta uskoo. ”Ja sähköllä toimivan yhteiskunnan velvollisuus on valmistautua siihen.”
Työkalu sähkökatkoksen mittaamiseen
Suomen Energiavirasto valvoo sähkökatkoksia SAIDI-indeksillä (System Average Interruption Duration Index), joka mittaa asiakasryhmässä tapahtuneiden sähkönjakelun keskeytysten kokonaiskestoa. SAIDI koostuu CAIDI (keskeytysten keskimääräinen pituus)- ja SAIFI (keskeytysten keskimääräinen lukumäärä) -indeksistä.
Indeksit ovat arvokkaita työkaluja vertailtaessa sähkönjakeluyhtiöiden toiminnan luotettavuutta. Pohjoismaiden viranomaiset ovat ottaneet SAIDI/SAIFI-kriteerit käyttöön sähkönjakelun valvonnassa markkinoillaan, ja Enston ratkaisut on kehitetty parantamaan SAIDI- ja SAIFI-indeksejä.
Teksti: Scott Diel