”Rakentamisen pitäisi olla helppoa ja nopeaa, eikä sen tulisi vaatia erityistaitoja, ainakaan pienessä mittakaavassa”, toteaa Sami Juola, Earth Housen toimitusjohtaja.
Earth House valmistaa kestävää kehitystä edistäviä koteja, jotka voidaan rakentaa 14 päivässä alle 25 ihmisen voimin ja ilman perinteisten rakennusmenetelmien jättämää hiilijalanjälkeä.
Juola tosin toteaa ironisesti, että hänen sukujuurensa ovat nimenomaan perinteisissä rakennusmateriaaleissa: teräksessä ja betonissa. Juolan isä on Earth House -kumppani ja arkkitehti Tuomo Juola, joka suunnitteli Suomen ensimmäisen kokonaan teräksestä rakennetun toimistotalon.
Earth Housen luominen oli Sami Juolan isän ajatus. ”Ensin halusimme luoda katastrofialueille teltan korvikkeen”, kertoo Juola ja lisää, että teltta on yhä yleisin majoitusratkaisu katastrofialueilla.
”Pakolaisleireillä ihmiset asuvat teltassa keskimäärin yli kolme vuotta. Siirtymävaiheenkin aikana tarjolla pitäisi olla jotain muuta suojaa kuin pelkkä teltta.” Earth Housen rakenteen ensimmäistä vaihetta voi käyttää teltan runkona, ja se voidaan koota vuorokaudessa. Sen jälkeen sitä voidaan täydentää tarpeen mukaan täydelliseksi kodiksi asti.
Katastrofialueiden avuksi tarkoitettu idea ei kuitenkaan ottanut heti menestyäkseen. Hätätiloihin ja katastrofeihin liittyvässä liiketoiminnassa on hyvin vähän ostajia, ja usein ostajat ovat varsin konservatiivisia hallituksia tai kansalaisjärjestöjä. ”Se, että olemme YK:n toimittajalistalla, ei itsestään selvästi tarkoita, että YK käyttäisi palveluitamme”, Juola kertoo. ”Tie on pitkä.”
Pitkä tie vei mutkan kautta Sambiaan.
Earth House on luonut skaalautuvan kodin: 75 neliömetrin avaimet käteen -ratkaisun, jonka hinta on noin 35 000 euroa. Siihen hintaan kotiin saa puhtaan veden, viemäröinnin, peseytymistilat ja rajallisen energiansaannin. Talossa on moduuleista rakennettu teräsrunko, polttamattomista tiilistä koostuva eristys sekä savirappaus sisä- ja ulkopuolella. Paikallista työvoimaa ja materiaalia käytetään, jos niitä on saatavilla. Lopullinen hinta on 20–30 prosenttia halvempi kuin perinteisessä rakentamisessa, ja tässä on huomioitu 10–15 prosentin voittomarginaali Juolan yritykselle.
Tällaiset luvut vaativat kuitenkin laajamittaista toimintaa eli käytännössä noin sadan rakennuksen kylää. Millaiselle taholle voi myydä kokonaisen kylän? Kaivosyhtiölle.
Tarvittavan laajuuden saavuttamiseksi tarvitaan sopimukset noin 15-30 perheen kanssa. ”Teemme sopimuksen perheiden kanssa, ja kaivosyhtiö takaa lainat”, Juola valottaa.
Kaivosyhtiöt, kuten kanadalainen Barrick Gold Corporation, tarvitsevat majoituksen henkilöstölleen Sambian kuparivyöhykkeellä. Juolan mukaan Barrickin turvallisuusstandardit vetävät vertoja mille tahansa vastaaville standardeille länsimaissa, ja on yhtiön oman edun mukaista tukea paikallista taloutta kestävällä tavalla.
Barrick pystyy kuitenkin ostamaan Sambiasta vain kolme prosenttia siitä, mitä se tarvitsee. Maassa ei ole toimitusketjua eikä jakelukanavia.
”Kaivosta ympäröivällä yhteisöllä on kaikkea”, Juola kertoo. ”Mutta perheet myyvät maataloustuotteitaan viiden kilon erissä.” Sellaiset määrät ovat kaivosyhtiölle liian pieniä. ”Sen vuoksi loimme keskitetyn varaston, johon voimme kerätä tuotteita useilta perheiltä.”
Earth Housen maataloustuotteiden varasto on rakennettu samalla menetelmällä ja tekniikalla kuin kodit. Varastoon mahtuu 200 perheen tuotanto. Barrick on sitoutunut ostamaan perheiden tuotannon tällaisina suurina erinä. ”Tällaisesta menettelystä hyötyvät kaikki”, Juola toteaa. ”Kaivosyhtiö saa paremman tuotteen edullisemmalla hinnalla ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Ja paikalliset asukkaat saavat perustan toimeentulolleen.”
Maataloustuotteiden varastolla on lukuisia positiivisia kerrannaisvaikutuksia. ”Perheillä on toimeentulo, jonka avulla voidaan rakentaa kunnon porakaivo. Lapset voivat olla koulussa, koska heidän ei tarvitse kantaa vettä kaiket päivät.”
Juolan mukaan tätä puolta ei osattu ajatella projektin alussa. ”Se on esimerkki elämästä ja oppimisesta. Menimme sinne myymään taloja, mutta naiset kertoivat, että he tarvitsevat toimeentulon. He voisivat ostaa kodin vasta, kun heillä olisi taloudellinen pohja sitä varten.”
80 prosenttia Earth Housen työvoimasta ja materiaaleista koostuu paikallisista resursseista. ”Loput 20 prosenttia hankitaan niin kestävää kehitystä edistävällä tavalla kuin mahdollista”, Juola vakuuttaa. Sen vuoksi hän käyttää Suomen vihreimpiä yrityksiä ja yrityksiä, jotka jakavat hänen ympäristövastuuta koskevat arvonsa.
Ensto on toimittanut liittimiä, valaisimia ja sähkökeskuksia Earth Houselle. Enston tuotteiden vihreys ei ole ainoa niiden valintaa puoltava järkisyy: ”EnstoNet on helposti liitettävä sähköratkaisu, joka ei vaadi sähköasentajaa. Sen käytössä ei voi mennä pieleen.”
Juolan visio on se, että Earth Housen toimittajat hyötyvät investoimalla kehittyviin markkinoihin ja paikalliseen tuotantoon. ”Paikallisesti tuotettu ratkaisu Enston vaatimusten mukaan toteutettuna. Se on pitkäaikainen tavoitteemme.”
Earth Housen kehittyviin maihin suuntautunut pitkäaikainen panostus alkaa kantaa hedelmää. Joulukuussa 2013 tehdyn sopimuksen ansiosta muutama prototyyppikoti on jo rakennettu.
Eräs perhe on rakentamassa luomuviljelyn koulutuskeskusta Koillis-Sambiaan, ja Earth Housen teknologialla ollaan suunnittelemassa 12 muun rakennuksen pystyttämistä. Hengen mukaista onkin, että perheiden kodinrakennusta ja toimeentuloa edistävä Earth House on perheyritys, mikä osaltaan määrittää myös sen suhtautumista liiketoimintaan.
”Konseptimme perustuu ikään kuin avoimeen lähdekoodiin”, Juola sanoo. ”Emme hae patentteja. Vaikka tulemme Suomesta asti, uskomme vahvan brändin rakentamisen ja oikeiden kumppanien valinnan suojaavan toimintaamme.”
Teksti: Scott Diel