Ensto

Hankkeen suunnittelu
Sähköistyksen suunnittelu
Sähkölämmitys
Suunnittelu
Sähkölämmitysmuodot
Sulanapito
Saneerauskohteet
Valaistus
Kodin turvallisuus ja ohjaus
Kodin tietoliikenneyhteydet
Pistorasiat ja kytkimet
Tuoteuutuudet
Yhteystiedot
Tuotetietopankki

Tuotetiedot ja asennusohjeet ammattilaiselle

 
Laajennettu haku

SÄHKÖKESKUS


Rakennuksen sähkökeskuksessa on sähkölämmitysjärjestelmän suoja- ja ohjauslaiteet. Sopiva keskuksen paikka on esimerkiksi erillinen tekninen tila tai muu kuiva ja lämmin paikka. Keskuksen edessä tulee olla vapaa hoitotila.


Sähkölämmitteisen pientalon tyypillinen keskus on kooltaan n. 600 x 1500 x 150 (leveys x korkeus x syvyys).Keskuksen koko riippuu kuitenkin suuresti rakennuksen sähköverkon laajuudesta ja tarvittavista ohjauslaitteista. Pienkiinteistössä, lämmitystavasta riippumatta, on suositeltavaa varata vapaata seinätilaa keskusta varten vähintään 1 metri, jolloin on tilaa myös rakennuksen tietojärjestelmien laitteille.

Sähkökeskus voi olla vakiovalmisteinen tai se voidaan suunnitella kohteen mukaan. Sähkökeskuksen kustannus tavanomaisessa pientalossa on noin 500–700 €, josta sähkölämmityksen aiheuttama kustannuslisäys on noin 150–300 €.

Johdotus


Sähkölämmityksen laitteiden johdotus voidaan uudiskohteessa tehdä lähes aika kokonaan upotettuna rakenteisiin. Johdot ovat ohuita eivätkä vaadi tilavarauksia. Myös saneerauskohteisiin on tarjolla huomaamattomia asennusratkaisuja. Rakenteissa olevat johdotukset eivät haittaa sisustusta eivätkä kerää pölyä tai likaa.


Sähköjohtojen elinikä on kymmeniä vuosia ja ne on suojattu automaattisesti vikatilanteessa tai ylikuormitustilanteessa toimivalla sulakkeella tai johdonsuojakatkaisijalla. Lisäsuojaa voi vielä antaa vikavirtasuojakytkin.

Sähkönkäytön tehorajoitus


Sähkölämmityksen ohjauksella voidaan rajoittaa kuluttajan huipputehoa, ohjata sähköverkon kuormittumista tai tehdä käyttäjälle eri käyttötilanteisiin soveltuvia tilanteita.


Sähköverkon rakenteen kannalta on edullista, että verkkoon kytketty sähköteho on mahdollisimman tasainen tai että huippukuormitus kytkeytyy verkkoon silloin, kun sähköenergian tuotannossa on käytössä runsaasti kapasiteettia, kuten yleensä on yöaikaan.


Sähköyhtiöiden tehonrajoituksella (verkkokäskyohjaus) voidaan hetkittäisesti pienentää verkon huippukuormaa ohjaamalla sähkölämmityskuormia pois päältä. Sähkölämmityskohteissa on yleisesti varauduttu tehonrajoitukseen, mutta se on vain harvalla sähköyhtiöllä käytössä. Tehonrajoituksesta on sovittava kuluttajan kanssa sähkönmyyntisopimuksen yhteydessä.


Sähkön liittymän huipputehoa ja samalla kohteen pääsulakekokoa rajoitetaan tehoristeilyillä. Pääsulakkeen koolla on vaikutusta liittymismaksuihin ja osalla sähköyhtiöistä myös kiinteisiin vuosimaksuihin. Yleisin risteilykytkentä on kiukaan vuorottelu sähkölämmitystehon kanssa. Risteileväksi tehoksi on hyvä valita sellaisten tilojen lämmitys, jossa lämpömukavuus ei kärsi lämmityksen poiskytkennästä kiukaan lämmityksen aikana. Sopivia lämmityskuormia ovat esimerkiksi aputilojen lämmitys ja osittain varaavat lattialämmitykset. Myös eri sähkölämmitysmuotoja, esimerkiksi osittain varaavaa lattialämmitystä ja jatkuvatoimista lämmitystä, voidaan kytkeä vuorottelemaan keskenään.


Lämmityslaitteet voidaan ryhmitellä tilatyypeittäin ryhmiin, joille on omat käyttökytkimet. Tällöin voidaan esimerkiksi kesäaikana kytkeä muu lämmitys pois päältä ja jättää pesutilojen yms. lattialämmitykset toimintaan.


Sähköyhtiöillä on suosituksena laajalti käytössä kytkentäsuositus SLY 4/92. Vakiokytkentäiset keskukset ovat yleensä tehty tämän suosituksen pohjalta. Keskuskytkentä tulee kuitenkin aina suunnitella ja toteuttaa kohteen tarpeiden mukaan.

 
Tulosta sivu