HISTORIA

Henkilökuva “Tottakai olin varma, että pärjäisin. Olin 22-vuotiaana mennyt töihin Puristus-tuotteeseen ja 23-vuotiaana alkanut johtaa sitä.”Ensio Miettinen, yhtiön perustaja

1958 kun insinööri sorvaamon perusti...

Kun Ensio Miettinen ryhtyi perustamaan yritystään, oli maassa 80 000 työtöntä, tuon ajan mittakaavassa huikea joukko. 50-luvun lopulla Suomessa elettiin jo taloudellisen kasvun aikaa. Toki yrityksen perustamiseen tarvittiin muutakin kuin laskutikku ja roppakaupalla intoa. Uuden yrittäjän tavoite oli selkeä: ryhtyä toimimaan itsenäisesti alalla, jonka parhaiten tunsi. Tietoa oli hankittava, ja matkustaa piti jatkuvasti. Piti myös omata kyltymätön tiedonhalu sekä kyky tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä. Ja Ensio totisesti piti silmänsä auki. Aina nähdessään uuden alan tuotteen hän kysyi itseltään: "Kuka näitä valmistaa Suomessa?". Useimmiten vastaus kuuluikin: "Ei kukaan".

Saksan malli - kymmenen kertaa pienempänä

"Minulla oli kielitaitoa ja uutta tietoa. Häivyin maailman turuille ja kävin saman alan yrityksissä ja katselin. Hain sieltä tietoni ja muutaman vuoden kuluttua minulla oli tietopankki aivan eri luokkaa kuin toisilla."

Saksa oli tuohon aikaan Euroopan insinööritaidon luvattu maa. Suomessa ei osattu edes aavistella, kuinka edistynyttä tekniikkaa saksalaiset insinöörit ja suunnittelijat käyttivät 50-luvulla. Kun Ensio Miettinen matkusti Saksaan, hän painoi mieleensä, että Saksassa on noin kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Niinpä tiivisteholkkeja valmistavalla tehtaalla käydessään hän kyseli koko maan holkkikonekantaa ja sai vastaukseksi 150. Nopea päässälasku tuotti Suomeen tarvittavien koneiden määräksi viisitoista. Kaksi ostettiin heti. Alkuvuosina insinööritoimiston periaatteena oli poimia valmistusohjelmaansa ne tuotteet, jotka eivät soveltuneet sen suurille teollisille kilpailijoille. Niinpä ne poikkeuksetta osuivat johonkin monista markkinaraoista, joita yhtiö koko ajan etsi ja täytti äärimmäisen tehokkaasti. Alkuvuosien muutamasta kymmenestä tuotteesta lähes jokainen syntyi todelliseen tarpeeseen.

1960-luku - tuotekehitys kannattavuuden moottorina

"Tuoteidea sinänsä on vain ketjun ensimmäinen osa. Aina piti olla jotain uutta tuotteessa, jotta markkinoille voitiin lähteä. Etsittiin jokin uusi tuotekehitysidea ja lähdettiin sen toteuttamisesta. Tuotekehittelyn osaaminen ja sen toteuttaminen on ollut minun vahvoja puoliani."

Tuotekehittely oli aloitettu jo hyvissä ajoin, sillä yrityksen perustaja ei halunnut tyytyvä pelkästään alihankkijan osaan. Alkuvuosien voimakkaan kasvun pontimena olivatkin Ension ehtymättömät ideat ja niille haetut lukuisat patentit. Sopivaan markkinarakoon sijoittautunut yritys oli lähtenyt liikkeelle valitsemalla valmistusohjelmaansa tuotteet, joissa oli ratkaisevia parannuksia käyttö tai asennusmukavuudessa.

1970-luku - tuotekehitys laaja-alaistuu

"Aluksi sitä osaa tehdä kaiken paremmin kuin muut tai ainakin yksinään paremmin kuin muitten kanssa. Kun minä sitten satsasin päälliköihin, se meni aluksi pieleen. Matriisiorganisaatiosta tuli virkamiesorganisaatio. Matriisi petti, kun tuli taloudellinen lama. Kesällä 1979 minä tiesin, että olin luottanut liikaa järjestelmiin. Tulin vakuuttuneeksi ajatuksesta, että yritys täytyy lohkoa bisnesmoduuleihin, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeista."

Vuodesta 1972 lähtien alkoi tapahtua suuria muutoksia. Suomessa koettiin suorastaan ennennäkemätön noususuhdanne, esimerkiksi asuntotuotanto lähes kaksinkertaistui. Toisaalta taas vuonna 1973 koko maailmaa ravisutti energiapula. Vuonna 1974 - juuri ennen laman kovinta kouraisua - yhtiön näkymät olivat erinomaiset. Kasvusäryistä ja työvoimapulasta huolimatta laajenemiselle ei näkynyt loppua. Mikkeliin valmistui uusi ryhmäkeskuksia valmistava tehdas ja Porvooseen uusi suuri tehdashalli. Ja imua oli ulkomaita myöten: huhtikuussa 1973 oli perustettu tytäryhtiö Ensto Elektriska AB Ruotsiin. Asennuskulttuurinkin muutokset vaativat uusia otteita. Pinta-asennukset alkoivat jäädä taka-alalle ja johdot vedettiin PVC-asennusputkiin; niinpä yhtiössä otettiin käyttöön kestomuovit. Kun rakennustavat ja rakennustarvikkeet 70-luvulla kaiken aikaa muuttuivat, oli mukana pysymisen elinehto kehittää uudenlaisia asennustapoja ja varusteita. Lastulevyt, kipsilevyt, betonielementit - kaikki nämä muuttivat asennuskulttuuria. Ensio Miettisen ajatusten mukaisesti yhtiö myös lohkottiin pienempiin yksiköihin ja ns. tuotantosoluihin, ja toiminta-ajatukseksi nostettiin tuotepakettiajattelu.

1980-luku - ikkunat auki Pohjoismaihin!

Kun Oy Ensio Miettinen Ab vuonna 1978 vietti 20-vuotisjuhliaan, yhtiön toiminta ulottui jo Norjaan asti. 1980-luvulla pohjoismaistuminen jatkui voimakkaasti, mutta yhtiö laajensi toimintaansa myös kotimaassa - eksoottisemmista kaukokohteista puhumattakaan. Heti 1980-luvun alussa Enstolla ja sen tytäryhtiöillä oli osuutensa sähköistämisprojekteissa mm. Irakissa, Perussa ja Malesiassa. 1980-luvulle saakka yhtiön pääpulmana oli kuitenkin kotimarkkinavetoisuus, etenkin sen jälkeen kun Jussi-kalustesarja valtasi huomattavan markkinaosuuden. Tuolloin Enstolla oli hallinnassaan lähes kaikki, mitä Suomessa sähköasennus- ja sähkölaitostarvikkeiden tuotannossa voitiin tehdä. Yhtiön toiminta-alue laajeni, mukaan tulivat mm. sähkölämmitysjärjestelmät, ohutpeltityöstöt, lentokenttien laskeutumisvalojärjestelmien liittimet sekä teollisuuskeramiikka. Pien- ja keskijännitetarvikkeiden valmistus saattoi jatkua yhä laajemmassa mitassa, kun niitä valmistamaan perustetulle Oy Sekko Ab:lle avattiin vuonna 1983 uusi tehdas. Onneksi Ensio Miettinen piti edelleen silmänsä ja korvansa auki. Ja aivan oikein: juuri kuten 70-luvullakin, hän ensimmäisenä ennusti laman ja osasi neuvoa lääkkeet, joilla edessä vaanivasta romahduksesta ehkä selvittäisiin.

1990-luku - kasvu ulkomaisille markkinoille

Vaikka Ensto lähti uudella vuosikymmenellä tietoisesti uusille markkinoille toteuttamalla ulkomaisia yritysostoja, samana vuonna pidettiin myös hallituksen kokous, jossa varauduttiin uuteen lamaan. Pörssiosakkeet myytiin pois, kaikki investoinnit pantiin jäihin ja konetilaukset peruutettiin. Alkoi säästökampanja ja uusi nälkävyön kiristäminen. "1990-luvun lama oli globaalinen, hyviä apajia ei ollut missään", luonnehtii vuosikymmenen alkua vuonna 1990 Enston talousjohtajana aloittanut Karita Mikkola. Liikevaihdolla mitattuna lamavuodet 1990-1995 eivät kuitenkaan vaikuta lainkaan lohduttomilta. Yksi Enston parhaista vahvuuksista tulevina vuosina voi olla konsernin monialaisuus. Toiminnan ja voimien jakaminen moniin osiin ei välttämättä ole heikkous. "Se, että meillä on paljon toimintoja, joilla on täysin erilaisia asiakkaitakin, tuo myös vahvuuksia. Fokusoiminen on niin muodissa, että siinä voidaan tehdä virheitäkin", totesi toimitusjohtajana vuosina 1996-2001 toiminut Petteri Walldén syksyllä 1997 Kauppalehdessä.

Vuoden 1997 aikana suoritettiin useita fuusioita tytäryhtiökoon optimoimiseksi ja toisaalta konsernin rakenteen toiminnalliseksi selkiyttämiseksi. Konsernin eri yhtiöissä käynnistettiin varsin mittavia logistiikkaprojekteja varmistamaan Enston kansainvälistä palvelu- ja kilpailukykyä tulevissa markkinahaasteissa. Myös konsernin visuaalisen ilmeen yhtenäistämisellä vahvistettiin Ensto-nimen näkyvyyttä kaikissa liiketoimintayksiköissä ja kaikilla toiminta-alueilla. Enstosta oli hyvää vauhtia tulossa brandi.

Rakennemuutos eteni

Sekä Enston 40. että 41. toimintavuosi jatkui rakenteellisten muutosten sävyttämänä. Vuonna 1998 muodostetut liiketoiminta-alueet jäsentyivät ja niihin siirtyi selkeästi toiminnan painopiste. Vuoden 1999 aikana oli selvästi nähtävissä jo merkittäviäkin tulosparannuksia niissä liiketoiminta-alueissa, joissa toiminnallinen ja logistinen muutosprosessi on edennyt pisimmälle. Maailman muuttuvia megadrivereita ei pienehkö suomalaisyrityskään voinut vältellä, vaan mukaan oli mentävä yrittäen ymmärtää tulevia kehityskulkuja. Enstossa ponnisteltiin rakenteen yksinkertaistamiseksi, liiketoiminnan kansainvälistämiseksi sekä haettiin niin toimintoihin kuin tuotteisiinkin uuden e-maailman sovelluksia tulevan kasvun ja markkina-asemien ymmärtämiseksi.

2000 - uuden ajan alku

Toimialan globaali rakennemuutos jatkui vuonna 2000 totutulla konseptilla: yrityksiä myytiin, ostettiin ja fuusioitiin. Enston osalta orgaanisen kasvun lisäksi mahdollistui myös aktiivisempi osallistuminen toimialan järjestelyihin. Liiketoimintojen rakennejärjestelyt, sisäisen kehittämisen tulokset, panostukset uusiin tuotteisiin ja markkina-alueisiin sekä kohtuullinen kysyntätilanne päämarkkinoilla tuottivatkin Enstolle kaikkien aikojen parhaan tuloksen vuonna 2000. Samalla Enston kehittyvän tuotteiston ja palvelukonseptin pohjalle lanseerattiin tunnus "Ensto – Access to Electricity".

Vuosi 2001 merkitsi monessa suhteessa jonkin päättymistä ja uuden alkamista. Enston perustaja Ensio Miettinen siirsi omistamiseen liittyvän vallan ja vastuun lopullisesti seuraavalle sukupolvelle. Kesäkuussa 2001 koettiin muutoksia myös yhtiön toimivassa johdossa ja toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 1987 yhtiön palvelukseen astunut Seppo Martikainen. "Vastuu liiketoimintojen kehittämisestä on nyt kokonaan nykyisillä omistajilla ja nykyisellä toimivalla johdolla yhdessä noin 1500 enstolaisen kanssa. Enstolainen tapa toimia tulee jatkossakin olemaan yhdessä tekeminen niin keskenämme kuin yhä enemmän myös asiakkaidemme ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Enston menestyminen kansainvälisillä markkinoilla voi ainoastaan perustua kykyyn olla aidosti kiinnostava toimittaja", sanoo toimitusjohtaja Seppo Martikainen vuoden 2001 vuosikertomuksessa.

Vuoden 2004 alusta alkaen Ensto muodostui kolmesta yhteisen Ensto-brändin alla toimivasta liiketoiminta-alueesta: Ensto Building Technology, Ensto Utility Networks ja Ensto Enclosures and Components. Kasvua saavutettiin perinteisten markkina-alueiden lisäksi erityisesti Venäjällä ja itäisen Keski-Euroopan alueella. Vuosi 2004 oli sisäisen kehittämisen aikaa. Vuoden aikana panostettiin erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä Ensto-brändin kehittämiseen. "Mekaanisten asiakasodotusten rinnalla on aina ollut ja tulee aina olemaan vahva odotus ihmisten kohtaamisiin liittyvästä asiallisuudesta, mutta toisaalta myös lämmöstä ja inhimillisyydestä. Asiakassuhdetta rakentaa yleensä suuri joukko ihmisiä monenlaisissa tehtävissä ja monenlaisissa tilanteissa. On erittäin merkityksellistä, miten nämä kohtaamiset hoidetaan. Samoin kuin meidän itse kunkin yksityiselämässä, niin myös yrityselämässä onnistuminen ihmisten välisessä kommunikaatiossa on kahden kauppa. Onnistumiseen vaaditaan myönteistä tahtoa niin toimittajan kuin asiakkaan edustajilta", painotti Seppo Martikainen vuoden 2004 vuosikertomuksessa.

2005 - kohti seuraavia haasteita

Lähes kymmenen vuotta kestäneen Enston uudelleen strukturoinnin jälkeen yritys suuntasi jälleen kasvuun, nykyisten toista sukupolvea edustavien omistajien johdattelemana. Kasvun mahdollisuuksia nähtiin erityisesti Itä-Euroopassa. Merkittäviä panostuksia kasvun aikaan saamiseksi tehtiin muun muassa Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa. Myös tuotekehitykseen panostettiin alueille, joilla nähtiin Enston kannalta merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Sähköverkkojen rakentamisessa ja kunnossapidossa maakaapeloinnin rooli kasvoi nopeammin kuin uskottiin. Kehitystä ovat vauhdittaneet maailmalla ja myös Pohjoismaissa esiintyneet rajut myrskyt. Toimistorakentamisen ja muun julkisen rakentamisen alueella tehtiin merkittävä päänavaus, kun Ensto osti lähinnä Ranskan markkinoilla operoineen Ocor groupin. Hankinnalla saatiin uutta tuotteistoa EnstoNet-liitäntäfilosofiaa soveltaviin toimistojen joustaviin sähköasennusjärjestelmiin ja päästiin vahvemmin sisään Ranskan ja Espanjan markkinoille.

Vuonna 2006 Jukka Koskinen ryhtyi johtamaan kasvavaa yritystä. Jukka siirtyi toimitusjohtajaksi Ensto Utility Networks -liiketoiminta-alueen johtajan tehtävästä. Hallituksen puheenjohtajan tehtävässä tapahtui myös kapulanvaihto vuoden 2006 lopulla. Marjo Raitavuo siirtyi johtamaan EM Group kokonaisuutta ja Timo Miettinen tuli vuorostaan Enston hallituksen puheenjohtajaksi.

Asiakkaista huolehtiminen näkyy myös 2000-luvun Enstossa. Jukka Koskinen toteaa vuoden 2006 vuosikertomuksessa: ”Enstolaisilla on vakaa aikomus kasvattaa konsernin liiketoimintaa asiakassuuntautuneesti myös jatkossa, uusia markkinoita lähestyen, mutta myös tarjoamalla uusia ratkaisuja ja palveluita nykyisille asiakkaille. Tästä esimerkkeinä ovat tuotekehityspanostuksien lisääminen ja verkkopalveluiden edelleen kehittäminen ja laajentaminen”.

2008 - Ensto Performance 50+

Vuosi 2008 on juhlavuosi enstolaisille, Enston asiakkaille ja kumppaneille. Ensto täyttää 50 vuotta, mitä juhlitaan teemalla
Ensto Performance 50+. Juhlavuoden teema
perustuu Ensto-henkeen ja Enston arvoihin.
Arvoista johdettu teema tarkoittaa voimaa, erinomaista suoristusta ja
ihmisen välistä saumatonta yhteistyötä.