SÄHKÖLÄMMITYS SANEERAUSKOHTEISSA


Toimivan lämmityslaitteiston muuttaminen toiseksi ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Muutoksiin tai vaihtoon voi kuitenkin olla muita syitä, kuten asumisviihtyvyyden parantaminen, energiatehokkaampaan järjestelmään siirtyminen tai sisustuksellisen seikat.


Lämmitysjärjestelmän uudistamisen yhteydessä on syytä eri lämmitysjärjestelmien vertailun lisäksi selvittää, millaisia rakennusteknisiä parannuksia olisi kannattava tehdä. Myös ilmanvaihdon korjaus- ja parantamistarpeet on syytä selvittää. Ennen 1970-luvun puoltaväliä rakennetuissa taloissa on yleensä ohuet lämmöneristeet ja huonot ikkunarakenteet. 1960-luvun talon lämmitysenergian ominaiskulutus on tyypillisesti yli kaksinkertainen verrattuna tämän hetken rakentamiseen. Parannettu eristys tai uudet ikkunat nostavat myös asumisviihtyvyyttä. Seinien osuus lämpöhäviöistä on tyypillisesti n. 20 %, jolloin 100 mm lisäerityksellä voidaan pienentää lämmitystehon tarvetta noin 9%.


Rakennuksen muutos- ja korjaustöiden yhteydessä muutetaan myös tilojen kalustusta ja pinnoitteita. Sähkölämmityksestä löytyy ratkaisuja, jotka myös soveltuvat yksittäisten tilojen lämmitykseen joko yksin tai muuta lämmitystä täydentämään.

Vesikiertoisen järjestelmän saneeraaminen


Sähkölämmitys on helppo ja edullinen tapa uudistaa lämmitysjärjestelmä silloin, kun vesikiertoinen järjestelmä on uudistamisen tarpeessa. Seurantatutkimuksissa on todettu (IVO:n tutkimusraportti IVO-A-04/97) vanhan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän muuttaminen huonekohtaiseen, sähkölämmittimillä toimivaan lämmitysjärjestelmään pudotti keskimäärän vuotuista energiakulutusta n. 26 % ( 70 kWh/m3,a => 50 kWh/m3,a ).


Huonekohtaisella saavutetaan hyvä säädettävyys ja ohjattavuus, vaivaton ja huoltovapaa lämmitysjärjestelmä, joka toimii luotettavasti. Asennustyö ei yleensä vaadi suuria rakennusteknisiä töitä, vaan sähköjohdot voidaan asentaa huomaamattomasti esim. jalkalistarakenteen taakse. Myös kalusteiden ylä- ja alasokkelit tarjoavat hyviä johdotusreittejä. Tilavarauksia tarvitaan lämminvesivaraajaa ja mahdollista uutta sähkökeskusta varten 1 – 2 m2.


Tavanomaisessa (n. 150 m2) pientalossa, jossa sähkönliittymä on kolmivaiheinen (3 x 25 A) ei sähkölämmitykseen siirtyminen yleensä aiheuta liittymän muuttamista. Sähkökeskus kuitenkin joudutaan usein uusimaan tai laajentamaan, jotta lämmityksen tarvitsemat ohjaukset ja suojalaitteet saadaan sijoitettua.

Sähkölämmityksen saneeraus


Sähkölämmitys yleistyi 1980-luvun alussa voimakkaasti ja samalla alkoi sähkölämmittimien voimakas kehitystyö. Yli 20 vuotta käytössä olleiden lämmittimien vaihtaminen uusiin on perusteltua. Vanhoissa asennuksissa on runsaasti käytetty vanhoja virtauslämmittimiä myös asuinhuoneissa, jolloin ilma pääsee kosketuksiin kuumien vastusrakenteiden kanssa aiheuttaen ilman kuivumista ja varsinkin lämmityskauden alussa myös hajua.


Nykyaikaiset lämmittimet antavat paremman lämpöviihtyvyyden. Lämmittimien pintalämpötilat ovat alhaisempia ja tasaisempi ja tilan ilmanlämpötila pysyy tasaisena. Elektroniset termostaatit toimivat täysin äänettömästi. Tarkka säätö, joka ottaa huomioon muut lämmönlähteet, alentaa myös energian käyttöä.


Sähkölämmittimet voidaan yleensä vaihtaa uusiin ilman, että muita asennus- tai muutoskustannuksia syntyisi. Sähköjohtojen vaihtaminen tulee tarpeelliseksi n. 30 – 40 vuoden käytön jälkeen, mutta tällöinkin yleensä voidaan käyttää hyödyksi vanhoja johtoreittejä.


Sisäkattopinnoitteen vaihtamisen yhteydessä voidaan asentaa myös kattolämmitys, jolloin asennustyö tehdään kuin uudiskohteessa. Kattokorkeutta voidaan joutua pudottamaan lisärimoituksen vuoksi n. 30 – 50 mm.


Lattialämmitys oli aiemmin sähkölämmityskohteissa käytössä yleensä vain pesutiloissa. Itse lämmityskaapeli on, mikäli asennustyö on tehty huolella ja kaapeli ei ole päässyt ylikuumenemaan, hyvin pitkäikäinen. Lämmityksen säädettävyyttä voidaan parantaa yhdistelmätermostaatilla, joka on sijoitettava ohjattavaan huonetilaan.


Lattialämmitys voidaan lisätä joko päälämmitystavaksi tai mukavuuslämmitykseksi lattiasaneerauksen yhteydessä. Vanhojen lattiapinnoitteiden poisottaminen lämmityksen alta on suositeltavaa, koska lämpö saattaa irrottaa lattiapinnoitteen, jolloin uusi lattiarakenne irtoaa vanhasta rakenteesta.


Mikäli vanhoissa pesu- ja kylpytiloissa ei ole lattialämmitysta voidaan lämpömukavuutta parantaa asentamalla lattiaan lattialämmitys, ns. mukavuuslämmitys. Samalla huolehditaan siitä, että lattiat kuivuvat nopeasti ja kosteusvaurioiden todennäköisyys vähentyy. Muissa tiloissa voidaan myös tehdä lattian mukavuuslämmitys lattiapinnoitteen vaihdon yhteydessä. Lämpöverkot, –kelmut ja ohuet lämmityskaapelit lisäävät lattiapaksuutta vain 1-2 cm. Kosteisiin tiloihin lattialämmitys asennetaan aina kosteuseristyksen alapuolelle. Asennuksen yhteydssä paljastuvat samalla myön mahdolliset piilevät kosteusvaurioit.


Jo remontin suunnitteluvaiheessa on syytä käyttää apuna sähköalan ammattilaista, joka selvittää huoneiston sähkötehon riittävyyden ja valitsee sopivan lämmitysratkaisun.

Lattialämmitysrakenne vanhalle klinkkerilattialle


1. Vanhat laatat suositellaan irrotettavaksi, mutta lämmitys voidaan asentaa myös vanhan pinnoitteen päälle


2. Vanha lattiapinta tulee puhdistaa huolellisesti esimerkiksi maalarinpesulla


3. Lattia tasoitetaan, jos se on hyvin epätasainen


4. Lattiaan sivellään tartunta-aine (primeri, lattiadispersio), joka parantaa lattiatasoitteen kiinnittymistä


5. Lattialämmityskaapeli tai –matto levitettään tasoitteen päälle


6. Kaapeli tai matto peitetään lattiatasoitteella (n 1 –2 cm)


7. Tasoitteen päälle tartunta-aine


8. Kosteisiin tiloihin asennetaan kosteuseriste valmistajan ohjeiden mukaan


9. Laatoitus kiinnitettään saneerauslaastilla


Lämmitys voidaan kytkeä päälle n. 1 viikon kuluttua saumauksen tekemisestä

Lattialämmitysrakenne vanhalle muovimattolattialle


1. Vanha matto on poistettava, jos se on irti alustasta tai rikki


2. Tartuntaa heikentävät aineet (pöly, mattoliima, lika) on poistettava esim. hiomalla


3. Tartunta-aineen (primerin) sively lattiapintaan parantaa uuden rakenteen kiinnittymistä


4. Maton päälle levitettään ohut slammaus tai kipsikartonkilevy, jotta lämmityskaapeli on kokonaan hyvin lämpöä johtavassa materiaalissa. Slammaus tai kipsikartongin asennus tarvitaan myös, mikäli poistettu matto on ollut asennettuna levylattiaan.


5. Pintaan sivellään tartunta-aine


6. Lattialämmityskaapeli tai –matto levitettään ohjeiden mukaan


7. Kaapeli tai matto peitetään lattiatasoitteella (n 1 –2 cm)


8. Tasoitteen päälle tartunta-aine


9. Kosteisiin tiloihin asennetaan kosteuseriste valmistajan ohjeiden mukaan


10. Lattiapinnoite kiinnitettään valmistaja ohjeiden mukaan; laatoitus saneerauslaastilla ja matot liimalla. Huom: mattoliimojen sopivuus lattialämmitykseen on tarkistettava


Lämmitys voidaan kytkeä lattiarakenteen kuivuttua, yleensä n. viikon kuluttua lattiapinnoitteen asennuksesta

Lattialämmitysrakenne kipsilevylattiaan


1. Lattialämmityskaapelien tai –verkon alla tulee olla ehjä kipsilevykerros


2. Lattiaan asennetaan kipsilevysuikaleet (esim. leveys 75 mm, väli 25 mm) halutun asennustiheyden mukaan


3. Urat täytettään kiviainespohjaisella laastilla, jonka kuivuttua täytettään uudelleen


4. Pinta tasoitetaan tarvittaessa laastilla


5. Asennetaan koko alueelle erikoiskova kipsilevy


6. Kosteisiin tiloihin ssa tehdään kosteuseristys valmistajan ohjeiden mukaan


7. Lattiapinnoite kiinnitettään valmistaja ohjeiden mukaan; laatoitus saneerauslaastilla ja matot liimalla. Huom: mattoliimojen sopivuus lattialämmitykseen on tarkistettava


Lämmitys voidaan kytkeä lattiarakenteen kuivuttua, yleensä n. viikon kuluttua lattiapinnoitteen asennuksesta

Lattialämmitysrakenne puulattiaan


Vanhan lattian päälle voidaan lattialämmitys asentaa vastaavasti kuin levylattian asennus tehdään:


1. kaikki irtonainen maali yms. on poistettava huolellisesti


2. lämmityskaapeli ei saa koskettaa palavia rakenteita, joten vanhan lattian päälle on kaapelien asennusalueelle levitettävä tasoite yms.


Mikäli puulattia irroitetaan lämpöeristyksen tarkastamisen tai rakenteiden korjauksen vuoksi lattialämmitys asennetaan vastaavasti kuin uuteen lattiaan.

Lattialämmitysrakenne betoni- tai ontelolaattavälipohjaan


Ennen lattialämmityksen asentamista on tarkistetaan että rakenteen eristys on riittävä mikäli alapuolella olevien tilojen lämpötila poikkeaa asennustilasta.


1. Vanha lattiapinnoite poistetaan


2. Lämmön siirtymistä lämmitettävään huonetilaan päin voidaan parantaa asentamalla lattiaan ohut eriste.


3. Lattia tasoitetaan, jos se on hyvin epätasainen


4. Lattiaan sivellään tartunta-aine (primeri, lattiadispersio), joka parantaa lattiatasoitteen kiinnittymistä


5. Lattialämmityskaapeli tai –matto levitettään tasoitteen päälle. Käyttämällä lämmitysmattoja tai saneerauskaapeleita lattian korotus jää hyvin pieneksi


6. Kaapeli tai matto peitetään lattiatasoitteella (n 1 –2 cm)


7. Tasoitteen päälle sivellään tartunta-aine


8. Kosteisiin tiloihin asennetaan kosteuseriste valmistajan ohjeiden mukaan


9. attiapinnoite kiinnitettään valmistaja ohjeiden mukaan; laatoitus saneerauslaastilla ja matot liimalla. Huom: mattoliimojen sopivuus lattialämmitykseen on tarkistettava.


Lämmitys voidaan kytkeä päälle n. 1 viikon kuluttua saumauksen tekemisestä.