﻿<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Julkaisuvapaita artikkeleita</title>
    <description> </description>
    <link>http://www.ensto.com/</link>
    <language>fi</language>
    <copyright />
    <managingEditor />
    <webMaster />
    <docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs>
    <rating />
    <generator>INNOFACTOR Prime using RSS.NET - http://innofactor.com - http://www.rssdotnet.com</generator>
    <item>
      <title>Enston Chago-sähköauton latausjärjestelmä valloittaa: Q-Park Finlandia</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-05-07T10:18:56
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/89c2fa516a5ab713d47251fe35351f62c2cc2791.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt; "Halusimme varmatoimisen, helppokäyttöisen, turvallisen ja kestävän sähköautojen lataamisjärjestelmän pysäköintilaitoksiin. Valitsimme Ensto Chago-järjestelmän", myyntipäällikkö Marek Darkowski Q-Park Finlandista kertoo. Ensto Chago-latauspylväät asennettiin Helsingissä Finlandia-parkkihalliin.&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;
	Ensto Chago -sähköauton latausjärjestelmä valloittaa: Q-Park Finlandia&lt;img src="/download/eccaabd273e4226ef72c80ee27567bbd29645981.jpg" alt="Q-Park Finlandia" title="Q-Park Finlandia" style="margin: 10px; float: right;;&amp;#xD;&amp;#xA;    float: right;"&gt;&lt;/img&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	– Halusimme varmatoimisen, helppokäyttöisen, turvallisen ja kestävän sähköautojen lataamisjärjestelmän pysäköintilaitoksiin. Valitsimme Ensto Chago -järjestelmän, myyntipäällikkö Marek Darkowski Q-Park Finlandista kertoo. Ensto Chago -latauspylväät asennettiin Helsingissä Finlandia-parkkihalliin. Liikenne sähköistyy vauhdilla. Pysäköintilaitokset varautuvat jo tulevaisuuteen asentamalla sähköautojen latauspisteitä palvelemaan sähköistyviä asiakkaitaan. Aika parkkihallissa on hyvää latausaikaa. EU:ssa vireillä olevan direktiiviesityksen mukaan Eurooppaan rakennetaan sähköautojen latausverkosto vuoteen 2020 mennessä niin, että yksin Suomessa on tuolloin 71 000 latauspistettä, joista 7 000 julkisia.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	Eurooppaan 8 miljoonaa sähköautojen latauspistettä vuoteen 2020 mennessä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	– Sähköautojen latauspisteiden asentaminen on osa Q-Parkin käytännön yhteiskuntavastuuta. Haluamme latauspisteiden avulla edesauttaa ympäristöystävällisten sähköautojen yleistymistä, Darkowski kertoo. – Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 Q-Parkin pysäköintilaitoksissa on 700 latauspistettä jo vuonna 2015. Olemme sitoutuneet tavoitteisiimme ja olemme tuomassa latauspisteitä pysäköintilaitoksiimme. Finlandia-pysäköintilaitokseen asennettiin kaksi latauspistettä. – Latauspisteiden kysyntä kasvaa tasaisesti, sillä monet yritykset haluavat työsuhdeautoikseen ympäristöystävällisiä sähköautoja. Tilastoistamme näemme, että latauspisteiden käyttö lisääntyy jatkuvasti.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	Helppokäyttöinen, toimintavarma ja kaikille autoille sopiva järjestelmä&lt;img src="/download/89a92d10424bedd28bf3e6fb9bdddfcacdbe2860.jpg" alt="Marek Darkowski" title="Marek Darkowski" style="margin: 10px; float: right;;&amp;#xD;&amp;#xA;    float: right;"&gt;&lt;/img&gt;&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Finlandia-talon parkki on Q-Parkin Suomen pysäköintilaitoksista ensimmäinen, johon on asennettu Ensto Chago -sähköauton latausjärjestelmä. Darkowski on tyytyväinen valintaan.&lt;br /&gt;
	– Q-Park halusi helppokäyttöisen ja toimintavarman järjestelmän. Enston latausjärjestelmä sopii kaikille automalleille. Lisäpisteitä Chago -järjestelmä sai vielä tyylikkyydestä. Pysäköinnin Q-Parkissa pitää olla toimiva ja viihtyisä kokemus, Darkowski selittää. Q-Parkin Finlandia-talon parkkihallissa on kaksi Ensto Chago Station -latausasemaa. Se soveltuu sekä normaaliin yksivaiheiseen 16 A:n lataukseen että keskinopeaan 32 A:n kolmivaihelataukseen. Latausasemissa on liitäntävaihtoehtoina yksi 16 A:n yksivaiheinen pistorasia ja yksi 3 x 32 A:n Mennekes-pistorasia (Mode 3, Type 2).&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	Lataus käynnistetään tekstiviestillä tai RFID-kortilla&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	– Lataaminen on helppoa: riittää, että seuraa annettuja ohjeita. Lataus voidaan käynnistää joko soittamalla, tekstiviestillä tai RFID-kortilla. Lataustolppa näyttää värisignaaleilla toimintojen vaiheen: vihreä valo ilmaisee että asema on valmis otettavissa käyttöön, sininen kertoo, että lataus on käynnissä, ja punainen valo palaa jos lataus keskeytyy, aluemyyntipäällikkö Hannu Kukkonen Enstolta kertoo. – Lataaminen Chago -tolpasta on myös turvallista, sillä aina kannen auki ollessa pistokkeet ovat täysin jännitteettömiä. Sähköauton latauspaikka erottuu muusta hallista lataustolppien sekä kylttien avulla. Darkowski kertoo, että latauspaikkoja kunnioitetaan melko hyvin, muita autoja ei paikoilla juuri havaita.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	Järjestelmä asiakkaan tarpeiden mukaan&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Q-Parkin pysäköintilaitoksessa sähköauton lataaminen on ilmaista. Kukkonen kertoo, että Ensto Chago -järjestelmä mahdollistaa myös kulutuksen mukaisen laskutuksen ja seurannan. Lataamista on mahdollista ohjata vaikkapa maksuautomaatilta. Ensto Chago -latauspylväät muuntuvat tarpeen mukaan. Ne soveltuvat sähköauton maksulliseen lataukseen, normaaliin ja keskinopeaan lataukseen ja käyttäjä on mahdollista tunnistaa. &lt;br /&gt;
	– Pieni mukava yksityiskohta oli myös se, että saimme lataustolppaan Q-Parkin logon, Darkowski toteaa tyytyväisenä. Järjestelmää on sopeutettu asiakkaan toiveiden mukaisesti viimeistä yksityiskohtaa myöten.&lt;br /&gt;
	– Chago -latausjärjestelmä joustaa erilaisiin tarpeisiin. Suunnittelemme ja toteutamme asiakkaan kanssa aina yhdessä sellaiset ratkaisun, joka paitsi täyttää nyt asetetut toiveet ja jota voidaan tulevaisuudessa muuttaa ja laajentaa tarpeiden mukaisesti, Hannu Kukkonen Enstolta lupaa. Darkowski nyökkää vahvistusta tyytyväisenä vieressä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: Hannu Kukkonen puh. 020 476 2255 &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Leena Manner&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/enston_chago-sahkoauton_latausjarjestelma_valloittaa_q-park_finlandia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/enston_chago-sahkoauton_latausjarjestelma_valloittaa_q-park_finlandia?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 03 May 2013 12:37:02 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sähkönjakeluverkko varustautuu palvelemaan uusia tarpeita</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-06T13:26:51
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Sähkönjakeluverkko varustautuu palvelemaan uusia tarpeita&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/c4642b04ca3e58e22281f7259c70816878c6490e.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Sähkönjakeluverkkomme suorituskyky on kansainvälisestikin katsottuna korkealla tasolla, mutta siitä huolimatta sähkön laatuun joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Verkon kuormitus kasvaa edelleen, kytkettyjen häiriölähteiden määrä lisääntyy ja herkästi vaurioituvia laitteita on yhä enemmän.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähkönjakeluverkkomme suorituskyky on kansainvälisestikin katsottuna korkealla tasolla, mutta siitä huolimatta sähkön laatuun joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Verkon kuormitus kasvaa edelleen, kytkettyjen häiriölähteiden määrä lisääntyy ja herkästi vaurioituvia laitteita on yhä enemmän. Lisäksi sähköautojen latauspisteitä tullaan asentamaan koteihin ja työpaikoille nopeampaan tahtiin kuin uskommekaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Valojen himmeneminen hetkeksi on tuttua monelle meistä, erityisesti jos naapurissa on maatila tai verstas. Ilmiö kertoo tyypillisimmästä sähkön laatuongelmasta, joka on hetkellinen jännitteen aleneminen. Syynä on nopeasti verkkoon kytketty kuorma kuten työkone, pumppu, hitsauslaite tai jokin muu hetkellisesti ison tehon ottava laite. Näkyvin haitta on valojen välkyntä, mutta todellinen vaara kohdistuu herkästi vaurioituviin laitteisiin kuten tietokoneisiin ja tietoliikennetekniikkaan, kodinelektroniikkaan ja älykkäisiin kodinkoneisiin.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Jännitekorottajasta nopea täsmäase&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Vuonna 2011 uudistettu standardi SFS-EN 50160 antaa yleisesti hyväksytyt kriteerit käyttäjälle toimitettavan sähkön laadusta. Standardin mukaan jännitetason vaihtelu saa olla enintään ± 10 % nimellisjännitteestä, joka pienjänniteverkoissa on 230 V. Asetetuissa rajoissa pysyminen vaatii verkkoyhtiöiltä jakeluverkkojen vahvistamista erityisesti haja-asutusseuduilla, jotta tasalaatuinen sähkö voidaan turvata pitkienkin linjojen päässä sijaitseville asiakkaille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Verkon kapasiteetin lisääminen sähkön laatukriteerien täyttämiseksi voi kestää liian kauan tai vaatia mittavia investointeja. Ensto on ratkaissut ongelman kehittämällä jännitteenkorottajan, joka on sijoitettavissa sähköpylvääseen lähelle käyttöpistettä. Se voidaan asentaa normaalina asennustyönä alle päivässä ja on heti toimintavalmis. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Ratkaisumme sähkönjakelun tarpeisiin laajenee nyt sähkön laatua parantavaan tehoelektroniikkaan. Jännitekorottaja antaa nopean avun myös silloin, kun verkkoon liitetään uusia asiakkaita, käyttöpisteitä tai vaihtuvia kuormia, sanoo uusien teknologioiden johtaja Matti Rae. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sähkön kulutus nykyisissä käyttöpisteissä tulee kasvamaan edelleen ja samaan aikaan jakeluverkko laajenee harvaan asutuilla seuduilla. Vapaa-ajan asuntoja sähköistetään ja niiden parantuva mukavuustaso elektroniikkalaitteineen vaati jakeluverkolta suurta kapasiteettia sesonkiluonteisesti ilman sähkön laadun heikentymistä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Enää eivät sähkölinjan parantaminen tai keskijänniteverkon tuominen lähemmäksi käyttöpistettä ole ainoita vaihtoehtoja estää jännitteen aleneminen kuormitustilanteissa. Uusi jännitekorottaja mittaa jännitettä ja reagoi alenemaan jopa 20 millisekunnissa nostaen jännitteen standardien vaatimalle vaihteluvälille. Jännitekorottaja voi toimia pysyvänä ratkaisuna tai sen voi siirtää myöhemmin toiseen paikkaan.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Sähköautoilu tuo kattavan latausverkoston&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Sähköautoilu ja latausverkoston rakentaminen vauhdittuvat tänä vuonna. Taustalla vaikuttavat sarjavalmisteisten sähköautojen tarjonnan lisääntyminen, latausliitäntöjen uudet standardit sekä uudet latausasemat ohjausmahdollisuuksineen. Infrastruktuuri lisäpalveluineen avaa energia- ja verkkoyhtiöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Siellä missä tänä päivänä näemme pysäköityjä autoja, tulee jatkossa olemaan sähköauton latauspisteitä. Kodit, työpaikat, kauppakeskukset ja pysäköintipaikat tarjoavat mahdollisuuden lataukseen. Verkkoyhtiölle tämä lisää liittymien kysyntää ja tuo paineita aikaisempien liittymien vahvistamiseen, Matti Rae kuvailee. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ensto kuuluu latausteknologian uranuurtajiin. Ensto Chago -tuoteperhe kattaa ratkaisut sähköauton nopeaan ja keskinopeaan lataukseen sekä julkisille että yksityisille pysäköintialueille. Normaaliin 16A lataukseen sopii kWh-mittarilla varustettu Ensto Chago -pylväs, jossa on etäohjaus esimerkiksi pysäköintimaksuautomaatilta. Järeämpi latausasema Ensto Chago -asema sopii myös 32A kolmivaihelataukseen. Se tunnistaa käyttäjän joko RFID-kortilla tai matkapuhelimella ja ottaa yhteyden ulkoisiin tietojärjestelmiin GPRS-verkon tai RS485-kaapelin avulla. Kotipihassa, taloyhtiössä ja työpaikalla lataamiseen riittää seinään asennettava Ensto Chago -latauspiste. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Pitkä latausaika kotona tai työpaikalla tarjoaa mahdollisuuden älykkääseen latauksen ohjaukseen, joka ottaa huomioon sähköverkon kuormituksen. Lataustehoa säätämällä voi tasoittaa kuormituspiikkejä, joista älykäs sähköverkko informoi. Myöhemmissä kehitysvaiheissa latauksen ohjausjärjestelmä voi käyttää sähköauton akkua kiinteistön omaan sähköntarpeeseen välttyen näin kuormittamasta verkkoa ja maksamasta korkeampaa hintaa sähköstä. Tähän on vielä jonkin verran matkaa, mutta toimijoiden järjestäytyminen on alkanut ja tarvittava perusteknologia on jo pitkälti olemassa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kehitystyötä kansainvälisessä kärjessä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	- Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Investoimme johdonmukaisesti tuotekehitykseen, joka liittyy sähköverkkoihin, sähköiseen liikenteeseen ja rakennusten energiatehokkuuteen. Käytännön tasolla tulokset näkyvät ajankohtaisina uusina tuotteina ja ratkaisuina. Uusi jännitteenkorottaja on merkittävä askel älykkäiden sähköverkkojen rakentamisessa, koska se mahdollistaa laadukkaan sähkön kaikille jakeluverkon asiakkaille riippumatta kulutuksen vaihteluista, Matti Rae kuvailee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Enston sähköverkkojen ja tehoelektroniikkaratkaisujen kehittämiseen keskittyvä yksikkö toimii Espoon Otaniemessä Aalto-yliopiston tuntumassa. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden osallistua lupaavimpiin hankkeisiin, verkostoitua parhaiden osaajien kanssa ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita tutkimus- ja tuotekehitystyössä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Kari Heikkilä&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkonjakeluverkko_varustautuu_palvelemaan_uusia_tarpeita?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkonjakeluverkko_varustautuu_palvelemaan_uusia_tarpeita?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 06 Mar 2013 11:31:42 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uutuustuote parantaa sähkön laatua</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-01-25T16:47:34
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Uutuustuote parantaa sähkön laatua&lt;img src="/download/c57084511c711767a644763a2d474a09f01b0ca1.jpg" alt="" title="" style="margin: 10px 0px 10px 10px; float: right;&amp;#xD;&amp;#xA;    float: right;"&gt;&lt;/img&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/d24265f9401a006a0503a8d8ade29cd9e8710dec.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Monissa maissa sähköverkkoihin ei ole investoitu aikanaan riittävästi. Seuraukset ovat nähtävissä nyt: lisääntynyt sähkönkulutus kuormittaa vanhoja verkkoja, mistä seuraa jännitteen aleneminen ja sähkön laadun heikkeneminen. Enston jännitekorottaja on ratkaisu näihin ongelmiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Monissa maissa sähköverkkoihin ei ole investoitu aikanaan riittävästi. Seuraukset ovat nähtävissä nyt: lisääntynyt sähkönkulutus kuormittaa vanhoja verkkoja, mistä seuraa jännitteen aleneminen ja sähkön laadun heikkeneminen. Enston jännitekorottaja on ratkaisu näihin ongelmiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähköverkot on alun perin mitoitettu pienemmälle sähkönkulutukselle kuin nykyään. Asiakkaiden määrä saman pienjänniteverkon alueella on kasvanut ja lisäksi sähkölaitteiden määrä kodeissa on lisääntynyt.&lt;br /&gt;
	– Ikääntynyt jakeluverkko ei ole pysynyt kasvaneen sähkönkulutuksen vauhdissa. Tämän vuoksi jokaiselle ei riitä hyvälaatuista sähköä, mistä seuraa se, että joillakin asiakkailla esimerkiksi valot palavat himmeämmin, kertoo tuotekehitysjohtaja &lt;b&gt;Tommi Kasteenpohja &lt;/b&gt;Enstolta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ongelma on nähtävissä erityisesti haja-asutusalueilla. Pienjännitelinjan päässä viimeisenä oleva asiakas ei saa yhtä tasalaatuista sähköä kuin muut. Ongelma voitaisiin korjata nostamalla syöttöjännitettä, mutta tästä saattaisi aiheutua ongelmia linjan muille asiakkaille.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Ratkaisu jännitenotkahduksiin&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Enston kehittämä jännitekorottaja ratkaisee ongelman siellä missä se on, linjan päässä:&lt;br /&gt;
	– Jännitekorottaja voidaan asentaa korkeampaa jännitettä tarvitsevan rakennuksen läheisyyteen. Laite pitää huolen siitä, että linjan viimeisellekin asiakkaalle riittää tasalaatuista sähköä ja laitteet toimivat kuten kuuluu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jännitekorottaja on nopea ja helppo ratkaisu sähkön laadun parantamiseksi. Asennuksen suunnittelu vie aikaa vain puoli päivää ja itse asennus saman verran. Asennus voi olla pysyvä, mutta jännitekorottajaa voidaan käyttää myös väliaikaisena ratkaisuna, kunnes verkkoa saadaan vahvistettua muulla tavoin.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Luotettava laite on herättänyt kiinnostusta&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Ensto tekee jatkuvaa tuotekehitystä löytääkseen parhaat mahdolliset ratkaisut sähköverkkojen nykypäivän haasteisiin. Avainasemassa ovat tuotteen toimivuus ja laadukkuus. Jännitekorottajaa on testattu Enston omissa testeissä ja parhaillaan käynnissä on myös erilaisia virallisten testauslaboratorioiden hyväksyntätestauksia. Tuote esiteltiin ammattilaisille ensimmäisen kerran pari vuotta sitten.&lt;br /&gt;
	– Sen jälkeen kiinnostus Enstoa ja tätä kehittämäämme jännitekorottajaa kohtaan on ollut maailmalla erittäin suurta. Nyt tuote on testattu ja hyväksi havaittu, ja on aika tuoda se myyntiin.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Sähköntuotannossa ja -kulutuksessa luvassa suuria muutoksia&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Ensto haluaa olla tulevaisuudessakin merkittävä sähkön laatua parantavien ratkaisujen toimittaja. Erityisesti yritys haluaa panostaa korkealaatuisiin tuotteisiin, joilla rakennetaan luotettavia ja kestäviä sähköverkkoja.&lt;br /&gt;
	– Tällä hetkellä olemme kehittämässä seuraavan sukupolven jännitesäätäjää, joka on osoitus valmiudestamme kulkea kehityksen kärjessä myös jatkossa.&lt;br /&gt;
	– Sähköntuotannossa tulee tapahtumaan muutoksia tulevaisuudessa, kun kuvaan astuvat entistä vahvemmin uusiutuvat energiamuodot kuten aurinko- ja tuulivoima. Niin sanotut älykkäät sähköverkot pitävät huolen siitä, että kaikki sujuu hyvin, vaikka tuotanto ja kulutus vaihtelevat nopeasti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Nyt lanseerattava Enston jännitekorottaja on merkittävä askel älykkäiden sähköverkkojen rakentamisessa, koska se mahdollistaa laadukkaan sähkön kaikille jakeluverkon asiakkaille riippumatta kulutuksen vaihteluista.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/uutuustuote_parantaa_sahkon_laatua?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/uutuustuote_parantaa_sahkon_laatua?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 25 Jan 2013 14:46:28 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ensto ottaa käyttöön luontoa säästävän uusiomateriaalin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-08-29T13:54:52
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Ensto ottaa käyttöön luontoa säästävän uusiomateriaalin&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;
	Muovipulloista jalostuu kotelojen saranoita ja salpoja  &lt;/h2&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/358a415a8753893190df23b84bce15d8a7354846.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Pakkausmuovin kierrätys etenee nyt uuteen vaiheeseen, kun siitä kyetään valmistamaan teollisuuden tarvitsemaa teknistä muovia. Ensto ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön uusioraaka-aineen, joka on läpäissyt mm. autoteollisuuden vaativat testit.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;img src="/download/c1c4df007632d9adfe405a56a4bf4b22e7d98e0a.jpg" alt="" title="" style="margin: 10px; float: right;&amp;#xD;&amp;#xA;    float: right;"&gt;&lt;/img&gt;Pakkausmuovin kierrätys etenee nyt uuteen vaiheeseen, kun siitä kyetään valmistamaan teollisuuden tarvitsemaa teknistä muovia. Ensto ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön uusioraaka-aineen, joka on läpäissyt mm. autoteollisuuden vaativat testit. &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Pakkausmuovin kierrätys etenee nyt uuteen vaiheeseen, kun siitä kyetään valmistamaan teollisuuden tarvitsemaa teknistä muovia. Ensto ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön uusioraaka-aineen, joka on läpäissyt mm. autoteollisuuden vaativat testit.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Normaali käytäntömme on pitää tuotannon materiaalihukka mahdollisimman pienenä ja toimittaa yli jäävä aine kierrätykseen. Nyt astumme askelen pidemmälle ottamalla uusiomateriaalista valmistetun raaka-aineen käyttöön omassa tuotannossamme”, sanoo Kimmo Meriluoto, Ensto Industrial Solutions –liiketoiminta-alueen tuotekehitysjohtaja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ruiskuvaluun tarvittavien PBT-muovigranulaattien valmistukseen käytetään muovipulloista ja pakkauksista saatavaa PET-muovia. Ympäristöystävällisyydestään palkittu uusioraaka-aine sisältää 65 % kierrätysmateriaalia, ja sen valmistusprosessin hiilidioksidipäästöt jäävät neljännekseen tavanomaisesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Ensi kertaa saatavilla on kierrätysmateriaalia sisältävä granulaatti, joka täyttää vaatimuksemme teollisuuskäytössä. Oikeastaan kyseessä ei ole recycling vaan upcycling, mikä tarkoittaa käytetyn pakkausmuovin ominaisuuksien nostamista teknisten muovien tasolle”, Meriluoto kuvailee.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Ympäristörasitus puolittuu&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Suomessa pantilliset kertakäyttöiset muovipullot löytävät tiensä palautusautomaattiin ja ne rouhitaan uusiokäyttöä varten. Muualla erilliskeräyksen laajuus vaihtelee osan pulloista päätyessä sekajätteen joukkoon. Kun muovipullojen merkitys raaka-aineena kasvaa, tehostuu myös kierrätys.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sata kiloa uusioraaka-ainetta pelastaa peräti 87 kiloa muovipulloja joutumasta kaatopaikoille tai poltettavaksi. Ne korvaavat 55–75 % siitä fossiilisesta polttoaineesta, jota muovin valmistuksessa muutoin tarvittaisiin. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät samassa suhteessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Uusioraaka-aineen valmistusteknologiaa on kehitetty niin, että sen ruiskuvalu-ominaisuudet ja lopputuotteen laatu vastaavat tai ylittävät normaalin tason. Siitä huolimatta elinkaarilaskelmat osoittavat ympäristörasituksen jäävän puoleen vastaavista muista raaka-aineista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tämä yhdistelmä avaa mahdollisuuksia yrityksille, joille ympäristöarvot ovat tärkeitä sekä teollisuudenhaaroille, joiden lopputuotteiden odotetaan olevan ympäristöystävällisiä. Autoteollisuus on jo alkanut käyttää uutta raaka-ainetta ja perässä seuraavat mm. elektroniikka- ja huonekaluteollisuus.   &lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Hyötykäyttöön vuosikymmeniksi   &lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Enstossa ympäristöystävällinen raaka-aine otetaan aluksi käyttöön koteloiden muoviosissa kuten saranoissa ja salvoissa. Kotelo on osuva esimerkki tuotteesta, jonka on kestettävä mekaanisen rasituksen ja iskujen lisäksi vettä, jäätä, lunta ja pakkasta sekä polttavaa aurinkoa ja kuumuutta. Olosuhteet ulkona esimerkiksi radiomastossa ovat oleellisesti vaativammat kuin kodeissa ja toimistoissa, joissa uusiotuotteita on tähän asti totuttu näkemään. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	”Sekä meille että asiakkaillemme on tärkeää, että tuotteet ovat laadukkaita, mutta myös ympäristöystävällisiä edistäen kestävää kehitystä. Koteloissa juomapullon käyttöikää saadaan pidennettyä vähintään 20 vuodella, mitä voi pitää merkittävänä ympäristötekona. Olemme valmiit laajentamaan uusioraaka-aineen käyttöä nopeastikin sopiviin tuotteisiin ja komponentteihin”, Kimmo Meriluoto vakuuttaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Kari Heikkilä, Radiant Consulting Oy&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ensto_ottaa_kayttoon_luontoa_saastavan_uusiomateriaalin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ensto_ottaa_kayttoon_luontoa_saastavan_uusiomateriaalin?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 29 Aug 2011 10:59:40 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Tuulesta temmattua energiaa suomalaisella osaamisella</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-23T13:04:31
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Tuulesta temmattua energiaa suomalaisella osaamisella&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/b3bb8eca55cb43ecb6ba502ceb3f10aadffa9ab5.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Suomalaiset ovat tuulivoimassa kansainvälisen tason tekijöitä. Olemme löytäneet uuden nisch-markkinan. Nisch-markkinoilla osaajat osaavat yhdistää osaamisensa. Syntyy aitoa tuotekehitystä ja synergiaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/download/eecc322411d4a45b7d031149c361ec43519c55c9.jpg" alt="" title="" style="margin: 10px; float: right;&amp;#xD;&amp;#xA;    float: right;"&gt;&lt;/img&gt;Kun ilman virtauksen liike-energiaa muutetaan sähköenergiaksi, puhutaan tuulivoimasta. Tuulivoima on jo parikymmentä vuotta ollut maailman nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto, vaikka se onkin vielä marginaalinen. Sillä on tärkeä rooli uusiutuvilla energialähteillä katettavassa energiantarpeen kasvussa, sillä se on kustannustehokkain fossiilista energiaa korvaava uusiutuvan sähköenergian tuotantomuoto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	World Wind Energy Associationin (WWEA) arvioiden mukaan vuonna 2020 tuulivoimalla katetaan vähintään 12 % maailman sähköntarpeesta. Tämä merkitsee käytännössä tuulivoimakapasiteetin moninkertaistamista lähitulevaisuudessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että 38 % energiasta tuotetaan uusiutuvin energialähtein vuoteen 2020 mennessä. Tämän seurauksena Suomessa tuetaan nyt tuulivoiman rakentamista. Tänä vuonna Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen, jonka avulla yksinkertaistetaan tuulivoiman kaavoitusta. Viime vuoden lopussa hyväksytyn syöttötariffin ansiosta tuulivoimarakentaminen on lähdössä vauhdilla liikkeelle. On ennustettu, että vuoden 2012 lopussa Suomessa noin 400.000 – 800.000 kerrostalokolmiota voisi saada koko sähkötarpeensa tuulesta tuotettuna.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tuulivoimaa rakennetaan tyypillisesti tuulipuistoina. Niissä on useita toisiinsa liitettyjä tuulivoimaloita, jotka kytkeytyvät yhtenä kokonaisuutena sähköverkkoon. Tällä hetkellä on Kotkaan suunnitteilla tuulipuisto ihan kaupungin keskusalueille. Myös Vaasan edustalle kartoitetaan uutta tuulipuistoa ja vastaavia hankkeita on muuallakin.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Suomalaiset ovat tuulivoimassa kansainvälisen tason tekijöitä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Suomessa on alan johtavaa laitevalmistusta. Olemme löytäneet uuden nisch-markkinan. Turbiinivalmistaja WinWinDillä on pitkä historia alalla ja sen ratkaisuilla on jalansija myös kansainvälisillä markkinoilla. WinWinD valmistaa 1 MW ja 3 MW tuuliturbiineita, jotka ovat tehokkaita myös pienemmillä tuulennopeuksilla. Palveluun kuuluu tuotteiden lisäksi vaikkapa avaimet käteen rakennettu tuulipuisto asiakkaan tarpeen mukaan räätälöitynä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Adwatec Oy on puolestaan suomalainen insinööritoimisto, joka on erikoistunut sähkövoimalaitteiden jäähdytysjärjestelmien kehittämiseen ja valmistamiseen. Yritys on kehittänyt jäähdytykseen kolme erilaista tuoteperhettä ja saanut merkittävän aseman jäähdytyslaitteiden valmistajana Suomessa. Tuulivoimaloiden jäähdytysratkaisuissa yritys tekee yhteistyötä WinWinDin kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vesijäähdytyslaitteiden valmistajia on vähän koko Euroopassa ja siksi myös Adwatecilla on ovet auki maailmanlaajuisille tuulivoimamarkkinoille. - Erilaisten vesijäähdytteisten voimasähkölaitteiden määrä tulee tulevaisuudessa vielä kasvamaan, sillä kun sähkökomponentteja pakataan yhtä tiiviimmin, ilmajäähdytyksen teho jää liian pieneksi. Tällöin vesijäähdytys on käytännössä ainoa riittävän tehokas jäähdytysmuoto, toteaa Veli-Heikki Pihlaja, joka vastaa sähköautomaation suunnittelusta ja toteutuksesta Adwatecilla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tekniikkaa ja sen kytkentöjä suojaavissa kotelointiratkaisuissa Adwatec on valinnut yhteistyökumppaniksi Enston. Osaaminen uusiutuvissa energiaratkaisuissa kulkee rinnan Enston vision kanssa. - Olemme etulinjassa tuottamassa energiatehokkuutta lisääviä, innovatiivisia ja kestäviä tuotteita, kertoo asiakkuudesta vastaava Ari Yrjänäinen, joka toimii Global Account Managerina Ensto Industrial Solutions liiketoiminta-alueella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tuulivoimasovelluksissa Ensto on mukana sekä metallisilla että kestomuovisilla kotelointiratkaisuilla. Niitä tarvitaan tuulivoimaloiden kotelointijärjestelmissä – valvontajärjestelmissä, vesikiertoisessa jäähdytyksessä, kovissa talviolosuhteissa tarvittavissa jäänsulatusjärjestelmissä sekä huomiovaloratkaisuissa. - Tärkeä syy siihen, miksi olemme päättäneet keskittyä tähän segmenttiin, on se, että Enstolla on jo valmiiksi alalla tarvittavat materiaalit, teknologiat ja osaaminen, Yrjänäinen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Haasteet korkeuksissa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Tuulivoimala koostuu perustuksista, mastosta, konehuoneesta eli nasellista sekä roottorista, jonka osia ovat napa ja siivet. Tuulivoimaloiden koko on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Potkurin halkaisija on kasvanut 15 metristä jopa 130 metriin. Myös torneissa tähdätään korkeammalle. Reilun 20 metrin korkeudesta ollaan noustu sataan metriin ja uusimmat Eurooppaan rakennetut voimalat ovat peräti 130 m korkeita. Voimaloiden vuosituotto on yli satakertaistunut paremman aerodynamiikan ja korkeampien voimaloiden ansiosta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Voimalan rakenne tekee haasteet kaikelle tekniikalle. On selvää, että kun laitteiden pitää toimia pienissä tiloissa yli sadan metrin korkeudessa, niiden pitää olla luotettavia. Huolto on vaikeaa. Jo jäähdytysjärjestelmän suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle pienikokoisista ratkaisuista ja staattisen sähkön vuoksi esimerkiksi maadoitusten pitää olla tavallista runsaammat, kertoo Veli-Heikki Pihlaja.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Hiottua kumppanuutta yksityiskohdissa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Nisch-markkinoilla osaajat osaavat yhdistää osaamisensa. Syntyy aitoa tuotekehitystä ja synergiaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Ensto toimittaa meidän järjestelmämme mitoituksen mukaisia metallikoteloita liitäntäkoteloiksi tuulimyllyn ja jäähdytyskoneikon väliin. Kotelot aukotetaan ja jälkikäsitellään valmiiksi. Näin meille ei synny itselle tarvetta investoida automatisoituun työstölinjaan, vaan saamme kotelot täsmälleen oikein aukotettuina ja vieläpä aukkojenkin kohdalta viimeisteltyinä, Adwatecin Pihlaja toteaa. – Kalustamme vielä kotelot ennen asennusta pikaliittimillä, mikä minimoi asennustyön nasellin haastavissa olosuhteissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Valitsimme Enston pitkän yhteistyön perusteella. Tiedämme, että Enstolla on kyky valmistaa räätälöityjä pieniäkin tuotantosarjoja kustannustehokkaasti ja joustavasti. Tässäkin lähdettiin liikkeelle sopivan kokoisesta vakiokotelosta. Kun mitat ja värit on vakioitu, ei synny ylimääräisiä kustannuksia. Työstäminen sekä joustava ja nopea toimitus ovat sitten niitä asioita, jotka lopulta määrittelevät yhteistyön kumppanuudeksi, Pihlaja toteaa. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Marja Bruun&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/tuulesta_temmattua_energiaa_suomalaisella_osaamisella?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/tuulesta_temmattua_energiaa_suomalaisella_osaamisella?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 23 Jun 2011 09:59:37 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Älykkäät sähköverkot muuttavat asumista ja liikennettä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-22T15:52:13
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Älykkäät sähköverkot muuttavat asumista ja liikennettä&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;
	- Energiankulutuksesta on tänä vuonna puhuttu paljon ja kodeissa pyritään säästämään sähköä tai ostamaan sitä edullisemmin. Kaikkiin sähkönkäyttöpisteisiin asennetaan parhaillaan etäluettavat sähkömittarit ja puhutaan jopa älykkäistä sähköverkoista.&lt;/h2&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/2b026a0fba342ecf02b38137d9bffd871a58fe80.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Energiankulutuksesta on tänä vuonna puhuttu paljon ja kodeissa pyritään säästämään sähköä tai ostamaan sitä edullisemmin. Kaikkiin sähkönkäyttöpisteisiin asennetaan parhaillaan etäluettavat sähkömittarit ja puhutaan jopa älykkäistä sähköverkoista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Ensi kertaa kuluttaja saa mahdollisuuden nähdä, mitä sähkö maksaa ja kuinka paljon hän sitä kuluttaa. Tämä tieto antaa mahdollisuuden ajoittaa vaikkapa pyykinpesu tai saunan lämmitys hetkeen, jolloin sähkö on halvempaa”, kuvailee Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jatkossa sähkön käyttäjä saa reaaliaikaisen tiedon sähkön hinnasta, joka vaihtelee tosiasiassa hyvin paljon. Nykyisin kuluttaja ei tiedä, kuinka paljon hän kuluttaa ja mitä se maksaa. Luukkainen kuvailee tilannetta autoiluun ilman nopeusmittaria: ”Jos on ajanut liian lujaa, terveiset tulevat parin viikon päästä poliisilaitokselta. Samalla tavalla sähkölasku toimii tänä päivänä – vasta jälkeenpäin saa tietää kuluttaneensa liian paljon.”&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kodeista sähkön tuottajia&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Kuluttajasta tulee ennen pitkää myös sähkön myyjä, sillä vuonna 2020 astuvat voimaan uudet rakennusmääräykset. Niiden mukaan uudisrakennuksista on tehtävä nollaenergiataloja, jotka tuottavat vuositasolla yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Tällöin sähkön käyttäjä ei ole enää vain kuluttaja, vaan hänestä tulee myös sähkön myyjä ja jopa varastoija.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Pihalla latausasemaan kytketty sähköauto on luonteva sähkövarasto, joka on kotona oltaessa lähes aina paikalla. Se voidaan ottaa käyttöön silloin, kun ostettu sähkö on liian kallista ja halutaan pitää kodin valaistus, ilmanvaihto, tietokoneet ja keittiö toiminnassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Kuluttaja voi sanoa automatiikalle, että en osta sähköä hinnan ylittäessä 12 senttiä/kWh. Tai sitten voi päättää, ettei osta kuin päästötöntä sähköä tai ettei osta lainkaan hiilisähköä.”, Timo Luukkainen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kymmenen vuoden kuluttua alkuinvestointikaan ei ole este. "Järjestelmä, joka tuottaa 150-neliöiseen taloon vuositasolla kaiken sen tarvitseman sähkön maksaa ehkä noin 5000 euroa. Hyvin edullinen automatiikka hoitaa ohjauksen käyttäjän toiveiden mukaisesti.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Talon sähkökeskuksesta ei tule juurikaan nykyistä isompi, sillä ajantasaisen kulutuslukeman antavan mittarin lisäksi tarvitaan vain invertteri, joka muuttaa aurinkosähköpaneeleilla tuotetun sähkön vaihtovirraksi. Sähköä tuotetaan varsinkin kaupunkioloissa eniten aurinkopaneeleilla. Sähkökeskus päättää, jääkö tuotetusta sähköstä yli myytäväksi sähkölaitokselle.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Eroon lämpö- ja sähkölaskuista&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	”Kun uudisrakennukset eivät tarvitse juuri lainkaan ostoenergiaa, kaukolämpöverkkoa ei kannata enää vetää uudisrakennusalueille eikä maalämpöpumppujenkaan asentaminen ole jatkossa kannattavaa. Ne ovat järjestelmiä, jotka sopivat vanhoihin paljon energiaa kuluttaviin rakennuksiin”, Luukkainen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Uusista taloista tulee sen sijaan lähes energiaomavaraisia. Esimerkiksi 150-neliöisen talon energiakulut rajoittuvat 50 euron tai maksimissaan 100 euron sähkölaskuun vuodessa”, hän laskee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähköautot ovat tärkeä osa tulevaa energiajärjestelmää, ja niitä alkaa jo näkyä liikenteessä. Norjassa on noin 5000 sähköautoa, joiden kuljettajille on annettu oikeus ajaa bussikaistaa, pysäköidä ilmaiseksi ja ladata tarvitsemansa sähkö vapaasti ilman maksua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Jos tämänkaltainen tukijärjestelmä otetaan käyttöön Suomessakin, niin sähköautoja tullaan näkemään hyvin paljon. Ladattavat hybridiautot tulevat olemaan ensimmäinen laajaan käyttöön tuleva sähköautotyyppi. Kaupungissa ajetaan sähköllä ja maantiellä voidaan käyttää tarpeen tullen polttomoottoria.”&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;b&gt;Kuuntele &lt;a onclick="window.open('http://www.deski.fi/download.php?file_name=LVLZ4TvlL5.mp3');return false;" href="http://www.deski.fi/download.php?file_name=LVLZ4TvlL5.mp3"&gt;radiojuttu&lt;/a&gt; aiheesta&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Lisätiedot: &lt;br /&gt;
	Timo Luukkainen, toimitusjohtaja, Ensto-konserni, puh. 040 514 3040 timo.luukkainen(ät)ensto.com&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Teksti:&lt;/b&gt; Kari Heikkilä&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="window.open('http://ensto.pic.fi/kuvat/Smart/electric_car_man.jpg');return false;" href="http://ensto.pic.fi/kuvat/Smart/electric_car_man.jpg"&gt;&lt;img src="/download/ca727241739f97d7dc7da2bae52218f3ebeed2c0.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/a&gt;&lt;a onclick="window.open('http://ensto.pic.fi/kuvat/Smart/Hybrid_house_solar.jpg');return false;" href="http://ensto.pic.fi/kuvat/Smart/Hybrid_house_solar.jpg"&gt;&lt;img src="/download/084222fee1395d888d548d55cad5fea5c8ae9705.jpg" alt="" title="" style="margin-left: 10px; margin-right: 10px;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Pikkukuvaa klikkaamalla pääset täysikokoiseen kuvaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kuva 1 auto&lt;br /&gt;
	Latausasemaan kytketty sähköauto sopii myös kodin sähkövarastoksi. Kuva Ensto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kuva 2 talo&lt;br /&gt;
	Uusista taloista tulee uusien rakentamisen määräysten ja hajautetun energiantuotannon myötä lähes energiaomavaraisia. Investointi maa- tai kaukolämpöön ei kannata, ja sähkölaskukin jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa. Kuva Ensto.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/alykkaat_sahkoverkot_muuttavat_asumista_ja_liikennetta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/alykkaat_sahkoverkot_muuttavat_asumista_ja_liikennetta?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 22 Jun 2011 05:39:46 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Päällystetty avojohto on luotettava ratkaisu sähkönjakeluun</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-27T15:13:39
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/9233d1e1e9ac13588a9c828bc61f9533b2516b9d.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Sähkön keskijännitejakeluverkoissa käytetään avojohtoja, PAS-johtoja ja maakaapeleita. Keskeytystilastojen mukaan PAS-johdoissa (päällystetyissä avojohdoissa) on vähiten sähkönjakelun keskeytyksiä linjakilometreihin suhteutettuna. Uusi kansainvälinen standardi asettaa entistä tiukemmat laatuvaatimukset päällystetyille avojohdoille ja niiden tarvikkeille.&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;&lt;b&gt;Päällystetty avojohto on luotettava ratkaisu sähkönsiirtoon&lt;/b&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Sähkön keskijännitejakeluverkoissa käytetään avojohtoja, PAS-johtoja ja maakaapeleita. Keskeytystilastojen mukaan PAS-johdoissa (päällystetyissä avojohdoissa) on vähiten sähkönjakelun keskeytyksiä linjakilometreihin suhteutettuna. Uusi kansainvälinen standardi asettaa entistä tiukemmat laatuvaatimukset päällystetyille avojohdoille ja niiden tarvikkeille. Standardin käyttöönotto vaatii monipuolisia tyyppitestauksia. Ensto testaa tuotteet omassa laboratoriossaan, jonka laitteisto on vastikään uusittu vastaamaan uusien standardien vaatimuksia. Testaukset valvoo ja sertifioi SGS Fimko.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Energiateollisuuden uusimman "Sähkön keskeytystilaston" mukaan 89 % asiakkaan kokemasta sähkönjakelun keskeytysajasta aiheutuu avojohtoverkkojen vioista. Tilastoista ilmenee, että päällystämättömät avojohdot ovat suurin syy keskeytyksiin. Sen sijaan päällystetyt avojohdot toimivat tilaston mukaan jopa maakaapelia luotettavammin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Tämä on merkittävä tieto, sillä keskeytystilastossa vikojen esiintymistä tarkastellaan suhteutettuna kaapelikilometreihin. Siinä missä avojohtolinjojen vikatiheys on 4.92 kertaa/100 km, PAS-linjoissa ilmenee vikoja vain 0,3 kertaa /100km. Ero on huikea, toteaa Petteri Pulkkinen, Enston Utility Networks -liiketoiminta-alueen tuotepäällikkö.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Päällystetyillä ilmajohdoilla on lupaava tulevaisuus, sillä niitä tarvitaan jatkossakin monilla alueilla ja monissa maissa maakaapelin rinnalla. Kaikkialla halutaan panostaa ratkaisuihin, jotka sopivat parhaiten paikallisiin olosuhteisiin ja turvaavat luotettavan sähkönjakelun.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Uuden standardin mukaiset tuotteet lisäävät luotettavuutta entisestään&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Uudet, entistä tiukemmat ja kattavammat standardit määrittelevät vaatimukset sekä päällystetyille johtimille (EN50397-1) että kaikille niiden kanssa käytettäville tarvikkeille (EN50397-2). Uudet standardit asettavat yhtenäiset laatuvaatimukset kaikissa Cenelec-maissa. Cenelec on vuonna 1973 perustettu eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö, johon kuuluu 31 jäsenmaata ja 12 liitännäisjäsenmaata. - Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kaikki ilmajohtoverkoissa käytettävät päätepitimet, kannattimet, liittimet ja valokaarisuojat sekä työmaadoitus- ja jännitetyöliittimet on pitänyt tyyppitestata uudestaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	EN 50397-2 määrittelee johtimien kanssa käytettäville tarvikkeille suuren joukon sähköisiä ja mekaanisia testejä. Standardi edellyttää myös esim. kylmäasennus-, UV- ja korroosionkestävyystestejä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Käytännössä luotettavasta päällystetystä ilmajohtoverkosta tulee siis jatkossa vieläkin luotettavampi. Uskon, että uudet määräykset pidentävät entisestään järjestelmän elinikää myös erittäin vaativissa olosuhteissa, Pulkkinen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Varmuutta sähkönjakeluun&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	PAS-johtimissa käytettävät tarvikkeet on suunniteltu toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. - Erityistä huomiota on kiinnitetty myös asentajan työn helpottamiseen ja nopeuttamiseen. Päällystetty avojohto kestää hyvin lumikuormaa, eikä se helposti vahingoitu, vaikka puu kaatuisi sen päälle. PAS-johtimen päällyste suojaa lintuja sähköiskuilta ja vähentää esim. risujen aiheuttamia vikoja, listaa Pulkkinen. - Enston tarvikkeet jopa ylittävät standardin vaatimukset - kaikki tuotteemme ovat testatusti vesitiiviitä, hän lupaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Testaukset omassa huipputason laboratoriossa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Tuotekehitystyön lähtökohdaksi otettiin standardin vaatimukset. Haasteena ovat olleet erityyppiset johdinrakenteet, joille on tehty omat tyyppitestinsä. Ei ole siis ihmeellistä, että testiraportteja keskijännitteen vesitiiviistä ilmajohtotarvikkeista kertyy kaikkiaan noin sataviisikymmentä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Yksi tärkeimmistä testeistämme on liittimien sähköinen vanhennuskoe, jossa testataan liittimen käyttöikää. Liitintä lämmitetään ja jäähdytetään tuhat kertaa PC-ohjatussa testaustelineessä. Standardin mukainen testi kestää noin puolitoista kuukautta, kertoo Utility Networks -liiketoiminta-alueen laboratoriosta vastaava Janne Lappalainen. – Lisäksi liittimet upotetaan veteen vesitiiviyden testaamiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Päätteiden, kannattimien ja liittimien mekaanista kestävyyttä testataan PC-ohjatulla vetokoneella. Jaksollisissa vetokokeissa mekaanisen kuorman lisäksi ajetaan myös virtaa läpi ja testataan, että päätteet eivät luista johtimissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Lisäksi voimme ohjelmoitavan sääkaappimme ansiosta simuloida ulko-olosuhteita. Voimme säätää auringonvalon UV-säteilyä, testata suuria lämpötilanmuutoksia -40 ºC:n ja +100 ºC:n välillä ja muuttaa ilman kosteutta aina 100 % saakka. Sääkaapissa onnistuu myös sadetus. Näitä sääoloja yhdistämällä saadaan luotua monia erilaisia olosuhteita. Yleensä tämän tyyppiset mittaukset ovat hyvin pitkäaikaisia. On selvää, että liitin ja johdin käyttäytyvät ihan eri tavalla + 50 ºC:n lämpötilassa kuin -10 ºC:n pakkasessa. Sääkaapin avulla voimme lyhyessä ajassa simuloida pidempää aikaa ulkona. Esimerkiksi 56 päivän UV-testimme vastaa 1-2 vuotta ulkona, Lappalainen kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tästä laboratoriosta Ensto voi syystä olla ylpeä. Se mahdollistaa kaikki nämä vaativat testit ja lisäksi pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa. - Uudet standardit teettävät meillä paljon töitä, mutta lopputuloksena syntyvät laadukkaat ilmajohtotarvikkeet, joiden toimivuus on taattu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: Petteri Pulkkinen, tuotepäällikkö ilmajohtotarvikkeet, p. 0204 76 2446&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	teksti: Marja Bruun&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/paallystetty_avojohto_on_luotettava_ratkaisu_sahkonjakeluun?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/paallystetty_avojohto_on_luotettava_ratkaisu_sahkonjakeluun?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 14 Jun 2011 04:58:52 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ensto kehittää ja testaa verkonrakennustuotteitaan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-14T10:28:22
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/8176a6ea051b9eaf9574aa91ff1984a80d60ce8f.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;b&gt;Ensto Utility Networks on investoinut usean vuoden ajan tutkimuslaboratorioon. Tällä on haluttu varmistaa tuotteiden korkea laatu ja oman tuotekehitystyön jatkuva kehittäminen. &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;
	Ensto kehittää ja testaa verkonrakennustuotteitaan maailmanluokan laboratoriossaan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ensto Utility Networks on investoinut usean vuoden ajan tutkimuslaboratorioon. Tällä on haluttu varmistaa tuotteiden korkea laatu ja oman tuotekehitystyön jatkuva kehittäminen. Uudet kansainväliset standardit edellyttävät laajoja tyyppitestauksia, jotka Ensto pystyy tekemään omissa tiloissaan. Ulkopuolinen taho tarvitaan vain valvontaan ja sertifiointiin. Laboratorion tehtävänä on myös valmiiden tuotteiden laadunvalvonta.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Janne Lappalainen saapuu haastatteluun 62-sivuinen testiraportti kädessään. – Tämä on tyypillinen nippu silloin, kun teemme tuotteiden tyyppitestauksia. Yhden tuotesarjan testaamisesta syntyy helposti noin 150 tutkimusraporttia. Standardit edellyttävät laajaa testaamista ja asiakkaat osaavat vaatia testiraportteja. He haluavat varmistaa, että investoivat laadukkaisiin verkonrakennustuotteisiin turvatakseen laadukkaan sähkönjakelun omille asiakkailleen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lappalainen johtaa Ensto Utility Networks -liiketoiminta-alueen omaa laboratoriota. Se on huippuunsa viritetty, kansainvälisestikin katsottuna huippuosaajien joukkoon kuuluva yksikkö, joka on luotu verkonrakennuksessa tarvittavien tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Laboratoriossa tehdään enemmän kuin yksi testisarja vuoden jokaisena työpäivänä.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Suuret investoinnit nostaneet kansainväliselle tasolle&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Ensto on investoinut laboratorioon useiden vuosien ajan. Alkuvuodesta valmistui tilojen uusin laajennus. Uusimmat investoinnit vahvistavat etenkin maakaapelituotteiden tutkimusta ja kehitystyötä. Tuotekehitysosaston välittömässä läheisyydessä tehtävät testit tehostavat tuotekehitystyötä ja lyhentävät prosessien läpimenoaikaa. - Pystymme myös nopeasti reagoimaan asiakkaiden toiveisiin ja mahdollisiin reklamaatioihin. Voimme myös testata tuotteita asiakkaan omien vaatimusten mukaisesti, Lappalainen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Olemme uusineet kaikki merkittävimmät testauslaitteet ja täydentäneet niitä tarpeen mukaan. Laitteet on suunniteltu ja rakennettu juuri meidän tarpeisiimme. Olemme lisänneet koko ajan myös henkilöstöresursseja. Meillä on tällä hetkellä neljä täysipäiväistä laboratorioinsinööriä.&lt;br /&gt;
	Kierros laboratoriossa kertoo investointien mittavuudesta. Lappalainen aloittaa esittelemällä päivitetyn liittimen vanhennuskoestusohjelman ja testauksessa käytettävät uusitut testipenkit. Investointien ansiosta testausprosessi on tehostunut.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Laajennusosan yhdessä uusista huoneista on erilaisia muovimateriaalien testauslaitteita kuumakutisteiden testaamiseen. – Uuneja, vetolujuus-, venymä-, läpilyönti-, tilavuusresistanssilaitteet, kovuusmittari ja ominaispaino- ja tiheydenmäärityslaitteet. – Toukokuussa saimme kaksi lavallista lisää kemiallisen koostumuksen määrittelylaitteita, Lappalainen luettelee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Uudet kemiallista koostumusta määrittävät laitteet kertovat meille valmistusmateriaalit perusaineiden tasolle asti. Pystymme seuraamaan laatua omalla linjallamme ja alihankinnoissa hyvinkin tarkkaan. Tämä auttaa meitä myös benchmarkingissa suhteessa kilpailijoihimme. Materiaalisekoituksella on esimerkiksi liittimissä erittäin suuri merkitys. Vain tutkittu, oikea kombinaatio takaa liittimen mekaanisen kestävyyden ja kyvyn sietää rankkoja sään vaihteluita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tulityöhuoneessa voidaan tehdä jatkojen ja päätteiden asennuksia uusien ratkaisujen kehittämiseksi ja testaamiseksi. Tilassa pidetään myös maakaapeloinnin asiakaskoulutusta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ohitamme vetokoneet ja sääkaapin ja kierroksemme päättyy laajennusosaan sijoitettuun suurjännitekoestukseen, jossa on uusi 100 kV jännitekoestusmuuntaja ja osittaispurkausmittalaitteet. – Nämä laitteet ovat erityisen tärkeitä maakaapelituotteiden koestuksessa. Osittaispurkaukset pääsevät syntymään, jos eristemateriaaliin jää ilmakuplia. Osittaispurkaukset tuhoavat eristettä ajan mittaan. Uudet laitteet auttavat kehittämään uusia, parempia ratkaisuja ja seuraamaan materiaalien laatua.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Tyyppitestaukset standardien mukaan&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Ilmajohtojen ja niissä käytettävien apulaitteiden uudet kansainväliset standardit otetaan käyttöön tänä vuonna. - Olemme valmistautuneet tähän jo pitkään ja testanneet tuotteitamme uuden standardin mukaisilla tyyppitesteillä, Lappalainen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vesitiiviys jännitteisenä, korroosionkesto, UV-vanhentaminen sekä sähköinen vanhentaminen, mekaaninen vedon kesto ja kiristyskoe sekä asennuskoe 25 pakkasasteessa ovat pääpiirteissään ne testit, joita tyyppitestauksissa tarvitaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Vuosi on lyhyt aika, kun puhutaan yhden tuotteen koko tyyppitestauksesta. Monet testaukset vievät aikaa, siitäkin huolimatta, että pystymme laboratoriossa altistamaan tuotteet rasitus- ja vanhennustilanteille huomattavasti luonnon olosuhteita tehokkaammin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Keskijännitteen vesitiiviiden ilmajohtotarvikkeiden ja pienjännitteen SLIW-tuotesarjan tyyppitestaus ovat olleet laboratorion pääprojektit. Lisäksi on testattu ja kehitetty olemassa olevia tuotteita uusien standardien mukaisiksi. - Ulkopuolinen taho, SGS Fimko valvoo ja sertifioi tuotteemme uusien standardien mukaisiksi, Lappalainen kertoo.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Laboratorion merkitys kansainvälisesti&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Netcontrol Oy:n toimitusjohtaja Mikael Nordman ottaa haastattelun aluksi kupin Ensto-kahvia päästäkseen sopivaan tunnelmaan. Nordman vastasi aikaisemmin Ensto Utility Networks –liiketoiminta-alueen tuotekehityksestä ja tuotehallinnasta. Tekniikan tohtorina Nordman on aina osannut arvostaa kehitystä. Hänellä on ollut myös intohimo kehittää ihmisiä ja osaamista uusimpien suuntausten mukaisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Viiden vuoden aikana Enstossa tehtiin suuri muutos oman laboratorion kehittämisessä. Organisaatiossa ja johdossa haluttiin tehdä hyvää. Oli mielenkiintoista huomata, että alalla ja kilpailijoiden keskuudessa Enston laboratorio noteerattiin ja siitä saatiin paljon positiivista palautetta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Enstossa panostettiin uusiin laitteisiin, esimerkiksi vanhennuskokeissa käytettävät penkit ja niihin liittyvät järjestelmät edustavat alan uusinta teknologiaa. – Investointeja tehtiin paljon ja tulokset näkyvät. Minulla oli mahdollisuus tutustua vastaaviin laboratorioihin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa ja voin todeta, että Enstossa on maailmanluokan laboratorio. Eikä sovi unohtaa osaavan henkilökunnan merkitystä. Laboratorioon on rekrytoitu alan ammattilaisia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Laboratorio on korvaamaton apu tuotekehityksessä, mutta hyvillä testaus- ja kehitysmahdollisuuksilla luodaan myös todellista uskottavuutta alan varteenotettavana toimijana. Esimerkiksi suuren ja merkittävän eurooppalaisen sähköyhtiön edustajat arvostivat laadukkaita laboratorioratkaisuja niin paljon, että ilmoittivat olevansa kiinnostuneita kehittämään ratkaisuja yhteistyössä Enston kanssa. – Osaaminen puhuu puolestaan, Nordman toteaa ja siemaisee kahviaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: Janne Lappalainen, laboratoriopäällikkö, p. 0204 76 2287&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Marja Bruun&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ensto_kehittaa_ja_testaa_verkonrakennustuotteitaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ensto_kehittaa_ja_testaa_verkonrakennustuotteitaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 31 May 2011 06:47:10 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sähköautojen yleistymistä ajetaan kilpaa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-05-03T15:18:27
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/89c2fa516a5ab713d47251fe35351f62c2cc2791.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt; – “We wanted a reliable, easy to use, safe, and durable charging system for electric cars in our parking facilities. We chose the Ensto Chago system,” says Marek Darkowski, Sales Manager at Q-Park Finland. The Ensto Chago charging poles were installed in the Finlandia car park in Helsinki.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/download/eccaabd273e4226ef72c80ee27567bbd29645981.jpg" alt="Q-Park Finlandia" title="Q-Park Finlandia" style="margin: 10px; float: right;;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;br /&gt;
	– “We wanted a reliable, easy to use, safe, and durable charging system for electric cars in our parking facilities. We chose the Ensto Chago system,” says Marek Darkowski, Sales Manager at Q-Park Finland. The Ensto Chago charging poles were installed in the Finlandia car park in Helsinki&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	The use of electricity for vehicles is increasing rapidly. Parking facilities are already preparing for the future by installing EV charging stations to serve customers who are switching to electrical vehicles. The time the car spends in a parking facility is perfect for charging. According to a proposed EU directive, a charging network for electric vehicles is to be built in Europe by 2020, and by that time, in Finland alone there will be a total of 70,000 charging points, of which 7,000 will be public.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	8 million charging stations in Europe by 2020&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;
	– “Building EV charging points is part of Q-Park's practical corporate social responsibility program. With the installation of charging points, we want to promote the increase of environmentally friendly electric cars,” says Darkowski. &lt;br /&gt;
	– “Our goal is to have a total of 700 charging points for electric cars in Q-Park's parking facilities by 2015. We are committed to our goals and we are bringing charging points to our parking facilities. Two charging points were installed in our Finlandia car park.”&lt;br /&gt;
	– “The demand for charging points continues to increase at a steady pace, as many businesses want their company cars to be environmentally friendly electric cars. By looking at our statistics, we can see that the use of the charging points is on a constant increase.”&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	A system that is easy to use, operates reliably, and is suited for all cars&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	The parking facility at Finlandia Hall is Q-Park's first parking facility in Finland where an Ensto Chago charging system for electric cars has been installed. Darkowski is pleased with the choice.&lt;img src="/download/89a92d10424bedd28bf3e6fb9bdddfcacdbe2860.jpg" alt="Marek Darkowski" title="Marek Darkowski" style="margin: 10px; float: right;;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;br /&gt;
	– “Q-Park wanted to have an easy-to-use and reliable system. Ensto's charging system is suitable for all electric car models. The Chago system also gets extra points for its stylish looks. Parking at Q-Park should be a functional and pleasant experience,” says Darkowski.&lt;br /&gt;
	Q-Park's Finlandia Hall car park has an Ensto Chago Station for EV charging. It can be used for both normal, single-phase 16 A and fast, three-phase 32 A charging. Connection options include two 16 A one-phase sockets or one 3 x 32 A Type 2 or Type 3 sockets.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	Charging is initiated with an SMS or an RFID card&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;
	– “Charging is easy: just follow the instructions provided. Charging can be initiated either by using an RFID card or an SMS. The charging pole's colors indicate the stage of the functions: Blue indicates that charging is in progress, green indicates that charging is completed, and red indicates a malfunction,” says Hannu Kukkonen, Area Sales Manager at Ensto. &lt;br /&gt;
	– “Charging with the Ensto Chago Pole is also safe, because when the cover is open, the sockets are not live.”&lt;br /&gt;
	The charging space for electric cars can be distinguished in the car park by the charging poles and the signage. Darkowski says that the parking spaces with the charging equipment are respected quite well, and other drivers rarely park in them.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;br /&gt;
	A system based on customer needs&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	In the Q-Park car park, charging an electric vehicle is free of charge. Kukkonen explains that it is also possible to equip the Ensto Chago Point system with invoicing and monitoring based on the amount of energy used. It is also possible to control charging from a parking meter. Ensto Chago charging poles can be adapted based on customer needs. They are designed to be able to charge a fee, for normal and fast charging, and user identification is also possible. &lt;br /&gt;
	– “A small but nice detail is that we were able to have the Q-Park logo on the charging poles,” Darkowski remarks, contently. The system has been adapted based on customer needs, right down to the last detail.&lt;br /&gt;
	– “The Chago charging system is flexible to suit different needs. We always plan and implement the system together with the customer to reach a solution which not only fulfills the current needs, but also provides the option for future changes and expansions when customer needs change,” Hannu Kukkonen from Ensto promises. Alongside him, Darkowski nods his approval.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Further information: Hannu Kukkonen tel. +358 20 476 2255 &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkoautojen_yleistymista_ajetaan_kilpaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkoautojen_yleistymista_ajetaan_kilpaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Sat, 28 May 2011 21:00:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uusia uria tehoelektroniikkaratkaisuihin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-03-28T10:15:11
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Uusia uria tehoelektroniikkaratkaisuihin&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;b&gt;&lt;img src="/download/fbd7f930babb3a640a79c96a18bbdc56d15364f6.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Ensto testaa vuoden 2011 aikana koeasennuksissa jännitekorottajaa, joka on kehitetty poistamaan jännitteen alenemisesta syntyviä ongelmia esimerkiksi haja-asutusalueilla. Lisäksi Ensto käynnistää vuoden kuluessa useita pitkäkestoisia kenttäkoejaksoja tasasähköverkkoon liittyvien tuotekehitysratkaisujen testaamiseksi.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ensto on jo vuosien ajan tutkinut tasasähkön (DC) ja tehoelektroniikan käyttömahdollisuuksia sähkönjakelussa ja mm. kokeillut tasasähkön siirtoa julkisessa sähköverkossa - ensimmäisenä Suomessa. Vuonna 2011 Ensto testaa koeasennuksissa jännitekorottajaa, joka on kehitetty poistamaan jännitteen alenemisesta syntyviä ongelmia esimerkiksi haja-asutusalueilla. Lisäksi Ensto käynnistää vuoden kuluessa useita pitkäkestoisia kenttäkoejaksoja tasasähköverkkoon liittyvien tuotekehitysratkaisujen testaamiseksi. Alkuvuodesta yrityksen tehoelektroniikkaratkaisuja kehittävä tiimi muutti Otaniemeen, Aalto-yliopiston kupeeseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Monet muistavat ajan, jolloin kodeissa oli putkiradio eikä juuri muita sähkölaitteita. Tämän päivän modernit talot puolestaan sisältävät huippuluokan taloautomaatiota, sähköllä toimivia lämmitysjärjestelmiä ja vaikkapa sähköautoja. Sähkön kulutus on vuosikymmenien aikana moninkertaistunut, sähköverkko on kuitenkin monilta osiltaan pysynyt samana. Sähkön kulutukseen tulee elämän menon mukana tuntuvia kulutuspiikkejä, mikä aiheuttaa esimerkiksi haja-asutusalueella jännitteen alenemista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Mitä sitten pitää tehdä, kun vesi kiehuu hitaammin ja valot palavat himmeämmin? - EU-tasoisessa sähkölaatustandardissa (EN 50160) määritellään laatuvaatimuksia jaetulle sähköenergialle. Jakelujännitteen sallittu vaihteluväli on ± 10 % nimellisarvosta. Jos standardi ei täyty, sähköyhtiöllä ei ole oikeutta laskuttaa sähköstä. Ongelmaan etsitään kuumeisesti ratkaisua kaikkialla, missä on 50 vuotta vanhoja verkkoja, toteaa Enston tuotekehityspäällikkö Mika Luukkanen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ensto astuu uuteen aikaan konkreettisin ratkaisuin&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Ratkaisu olemassa olevan verkon haja-asutusalueiden sähkönsiirtymisen ja -kulutuksen kasvuun on jännitekorottaja. Alueilla, joihin ei ole tulossa lisäasutusta ja jännitteen aleneminen on kausittaista, jännitekorottaja voi olla lopullinen ongelman poistaja. Jos taas alue kasvaa ja jakeluverkon kapasiteetti ylitetään jatkuvasti, on edessä pikainen tarve verkon parantamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen. Jännitekorottajan avulla sähköyhtiö voi tässäkin tilanteessa ratkaista ensiapuna akuutin alijännitetilan tuoman ongelman ja saada lisää aikaa verkon suunnittelulle ja investoinnille. Enston uusi jännitekorottaja on tulossa markkinoille koeasennuksiin tämän vuoden aikana.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Enston jännitekorottaja on edistyksellinen ratkaisu&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;-Uusi jännitekorottaja on energiatehokas tekninen ratkaisu, jossa on erittäin hyvä hyötysuhde. Jännitteen korottaminen perustuu säästömuuntajaan, jonka muuntosuhdetta voidaan muuttaa portaittain puolijohdekytkimen avulla. Laite mittaa jatkuvasti vallitsevaa jännitettä ja aktivoi tarvittaessa korotustoimintonsa automaattisesti. Se asennetaan lähelle ongelmalliseksi havaittua kulutuspistettä, ja pienikokoisen ja kevyen laitteen voi asentaa aina yhteen pylvääseen, Mika Luukkanen luettelee. - Jännitekorottaja on lisäksi suunniteltu niin, että se on asennuksen jälkeen heti valmis käytettäväksi ilman asetuksien tekoa tai kalibrointia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Tasasähkön ja tehoelektroniikan käyttö sähkönjakelussa parantaa verkon toimintaa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Markkinoilla haetaan hyviä ratkaisuja myös sähköverkon uusimiseen ja kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Silloin, kun ensiapukeinot eivät auta, pitää löytää uusia ja toimivia ratkaisuja. Sähkönjakelun luotettavuuden ja laadun parantaminen ovatkin tärkeitä tavoitteita myös koko sähkönjakelua uudistavien kehitysprojektien taustalla. Tässä työssä Ensto on edelläkävijä Suomessa. Tänä vuonna aloitetaan Enston DC-Linkin pitkäkestoiset kenttäkoejaksot.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tehoelektroniikan ja tasasähkön käyttäminen pienjänniteverkoissa, lähellä kuluttajaa on tulevaisuutta. - Energiayhtiön näkökulmasta DC-tekniikalla siirretty sähkö takaa tasaisimman jännitteen. Suomessa tämä on erityisen hyödyllistä saaristossa ja pitkissä maaseudun linjoissa. Tasajänniteverkkoon liittyy monia muitakin etuja. Sähköverkko voidaan rakentaa pienemmillä johdinpoikkipinnoilla ja silti saada sille sama toimitusvarmuus. Tämä merkitsee kustannussäästöjä kaikissa rakentamiskustannuksissa ja etenkin maakaapeloinnissa. Lisäksi verkko voidaan jakaa pienempiin osiin jakelun laadun varmistamiseksi. Kun jokainen DC-verkko muodostaa itsenäisen suojausalueen, jää ongelmatilanteissa vain pieni osa verkosta ilman sähköä korjauksen ajaksi, Mika Luukkanen havainnollistaa. – Häiriöt eivät leviä DC-verkossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;DC-Link ottaa huomioon myös pientuotantolaitosten ylijäämäenergian hyödyntämisen&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Nykyinen sähkönjakeluverkko on suunniteltu yhteen suuntaan virtaavaa energiaa varten: tuotantolaitokselta kuluttajalle. Hajautettu energiantuotanto on tulevaisuudessa todellisuutta ja yksityisessä omistuksessa olevien pientuotantolaitoksien ylijäämäinen energia tarjotaan jakeluverkon kautta yleisesti saataville. Nykyiselle jakeluverkolle tämä on valtava haaste pienjännitehaarojen kapasiteetin, verkon säädön ja toimintavarmuuden osalta. - Saarekekäyttöön kykenevä Enston DC-Link on oiva alusta pientuotantolaitosten yhteen liittämiseksi. Syöttökatkoksille herkät kulutusalueet voidaan varmentaa keskitetyllä akustolla tai muulla varavoimalähteellä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Jopa kuusinkertainen tehokapasiteetti mahdollista&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;-Kehittämämme järjestelmä hyödyntää olemassa olevan pienjänniteverkon koko kapasiteetin. Nimelliseksi toimintajännitteeksi olemme valinneet korkeimman mahdollisen, jolloin tehokapasiteetti voidaan tietyissä olosuhteissa jopa kuusinkertaistaa tai jakeluetäisyyttä voidaan pidentää aikaisempaan 230/400Vac-pienjänniteverkkoon verrattuna. Järjestelmä kytkeytyy keskijänniteverkon ja nykyisen pienjänniteverkon väliin, molemmissa rajapinnoissa on galvaanisesti erotetut rajapinnat toimintajännitteen muuttuessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	-DC-Link järjestelmän peruskokoonpano sisältää muuntajan, tasasuuntausyksikön, pienjännitekaapelin ja vaihtosuuntausyksikön. Vaihtosuuntausyksikkö muodostaa kolmivaiheisen vaihtojänniteverkon paikallisesti ja kuluttajan kannalta liittymä säilyy ennallaan, suojauksiin tai maadoitustapaan ei tarvitse tehdä muutoksia, kertoo Luukkanen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Kehitystyö jatkuu Aallon harjalla&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	-Ensto todella panostaa tulevaisuuden sähköverkkojen ja tehoelektroniikkaratkaisujen kehittämiseen. Meidän kymmenen hengen tuotekehitystiimi muutti vuoden alusta Otaniemeen, Aalto-yliopiston viereen. Tämä mahdollistaa meille monella tavalla osallistumisen mielenkiintoisiin hankkeisiin. Saamme myös alan tuoreimmat osaajat mukaamme ja voimme ylläpitää kansainvälisiä suhteita tutkimus- ja tuotekehitystyössä. On hienoa olla eturintamassa luomassa uutta, Mika Luukkanen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: tuotekehityspäällikkö Mika Luukkanen, Ensto Finland Oy, puh. 0204 7621&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Marja Bruun&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/uusia_uria_tehoelektroniikkaratkaisuihin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/uusia_uria_tehoelektroniikkaratkaisuihin?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 08 Feb 2011 09:50:46 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Älyverkot vievät kohti kestävää sähkönkäyttöä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-02-09T09:11:30
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Älyverkot vievät kohti kestävää sähkönkäyttöä&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;b&gt;&lt;img src="/download/59b6fc8b496b6d84abdaf8235b6509415166b7b6.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Tulevaisuuden tarpeita tyydyttävään sähköverkkoon viitataan älykkäänä sähköverkkona, joka yhdistää sekä nykyiset että kehityksen alla olevat sähkövoimateknologiat älykkäisiin laitteisiin ja automaatio-, tieto- sekä viestintäteknologioihin. &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Energiatehokkuuden edistäminen, sähkönjakelun laadun parantaminen sekä lisääntyvä uusiutuvan energian tuotantotarve aiheuttavat muutospaineita sähköverkkojen ominaisuuksille ja toimivuudelle. Teknologinen kehitys, sähkömarkkinoiden vapautuminen sekä tiukat ilmastotavoitteet ovat edistäneet uudenlaisten ja nykyistä varmempien sähkönjakelukeinojen etsimistä. Tulevaisuuden tarpeita tyydyttävään sähköverkkoon viitataan älykkäänä sähköverkkona, joka yhdistää sekä nykyiset että kehityksen alla olevat sähkövoimateknologiat älykkäisiin laitteisiin ja automaatio-, tieto- sekä viestintäteknologioihin.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tavoitteena on kehittää nykyistä joustavampi, luotettavampi ja tehokkaampi sähkövoimajärjestelmä, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Merkittävin ero nykyisen ja älykkään sähköverkon välillä on se, että älykkäässä järjestelmässä tieto ja sähkö kulkevat kahteen suuntaan ja verkko hyödyntää edistyneitä teknologioita parantaakseen sähkönsiirron tehokkuutta ja luotettavuutta. &lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Älyverkon visioita&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen toteaa, että älykkään sähköverkon ydin on juuri tuotannon ja kulutuksen ajallisessa tasapainottamisessa sekä monisuuntaisessa energian siirrossa. – Tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmä on yhdistelmä suuria, keskitetysti hallittavia voimalaitoksia ja pieniä paikallisesti ohjattavia tuotantolaitoksia eli suurten markkinaosapuolten lisäksi pienkäyttäjillä ja -tuottajilla on mahdollisuus osallistua markkinoille, Luukkainen kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sähkönkäyttäjien ja verkkoyhtiöiden automaatiojärjestelmät osallistuvat aktiivisesti sähköenergiajärjestelmän hallintaan helpottaen teknisesti ja taloudellisesti ympäristötavoitteiden ja tehotasapainon hallintaa normaali- ja häiriötilanteissa. Älyverkkojen toimintaympäristön kehittymistä ohjataan tarvittaessa yhteiskunnan määrittämillä ohjeistuksilla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Kuluttaja älyverkon keskiössä&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Luukkaisen mukaan älyverkot ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tulevaisuudessa, sillä ne ovat päästöttömän sähköenergian valtateitä ja jakelukanavia. Lisäksi älyverkot mahdollistavat tehokkaan sähköenergian käytön sekä pienentävät sähköntuotannon päästöjä ja jakeluverkon häviöitä. - Todellinen läpimurto älyverkoissa tapahtuu, kun kuluttajat löytävät verkosta itselleen hyödyllisiä toimintoja. Sähköalan haasteena onkin tuoda älysähköverkkojen edut kuluttajan saataville, Luukkainen muistuttaa. Tärkeimmät älyverkkojen tarjoamat edut kuluttajille ovat päästöttömämpi, kestävämmällä tavalla muodostuva hinnoittelu, mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallaan koko järjestelmään ja luonnollisesti alhaisempi energian hinta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Reaaliaikainen mittaus ja ohjaus tärkeää&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Älykkään energiajärjestelmän keskipisteessä on aktiivinen energian käyttäjä, joka tekee päätöksiä omien tarpeidensa ja säästömahdollisuuksiensa pohjalta. Siksi energiankäytön reaaliaikainen mittaus ja ohjaus ovat välttämättömiä. - Nykyään kuluttajat ostavat sähköä varsin kiinteillä hinnoilla, eikä tariffirakenne innosta kuluttajia energianseurantaan tai miettimään valintojensa seurauksia kokonaisuudessaan. Tulevaisuudessa sähkönhinnan vaihtelujen suureneminen lisää paineita siirtyä markkinapohjaisen hinnoittelun käyttämiseen ja läpinäkyvämpään sähkön hinnoitteluun, Luukkainen selventää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Energiavahti, energianmittaus ja välitön oman kulutustason seuranta auttavat kuluttajaa arjessa, sillä henkilökohtainen kestävä kehitys alkaa omien ympäristövaikutusten tuntemisesta. - Välitön palaute omasta energiankäytöstä ohjaa meitä oikeisiin valintoihin. Monitorointi yhdistettynä kuluttajan kannalta helppokäyttöisiin ja valittaviin automatisoituihin ohjaustoimintoihin tuo energiatehokkuuden luonnolliseksi osaksi arkea, Luukkainen tiivistää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: Timo Luukkainen, toimitusjohtaja, puh. 0204 76 21 &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/alyverkot_vievat_kohti_kestavaa_sahkonkayttoa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/alyverkot_vievat_kohti_kestavaa_sahkonkayttoa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 08 Feb 2011 09:24:16 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Rappukäytävät valaistaan nyt LED-valaisimilla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-05T15:58:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;&lt;span&gt;Hehkulamput ovat historiaa, rappukäytävät valaistaan nyt LED-valoilla &lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst" style="margin: 0cm 0cm 0pt"&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;img src="/download/001559dcd45908bfdd88ba5d0ac544e5e449c1ae.jpg" alt="LED-valaisin porraskäytävässä" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Valaistuksen uusiminen on edessä monessa vanhenevassa kerrostalossa, se saattaa t&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;untua kertainvestointina suurelta, mutta maksaa itsensä takaisin viimeistään jopa kolmessa vuodessa. Hyvä valaistus lisää asumismukavuutta ja säästää energian lisäksi huoltokustannuksia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Valaistuksen uusiminen on edessä monessa vanhenevassa kerrostalossa, muiden peruskorjausten ohella. Uudenlaisten valaisimien asentaminen porraskäytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin voi tuntua kertainvestointina suurelta, mutta maksaa itsensä takaisin viimeistään jopa kolmessa vuodessa. Hyvä valaistus lisää asumismukavuutta ja säästää energian lisäksi huoltokustannuksia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Jokainen vanhassa kerrostalossa asuva tietää, miten hankalaa on kaivella verkkokellarin uumeniin hautautuneita aarteita. Huono valaistus tekee tavaroiden etsimisestä todella haasteellista, vaikkei kellarikomero ihan tupaten täynnä olisikaan. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– Eihän näistä huonosti valaistuista kanahäkeistä tahdo löytää mitään ilman taskulamppua, ellei valaisin satu olemaan täsmälleen oman komeron kohdalla, miettii valaistusalan asiantuntija, Suomen Sähköhuolto Oy:n toimitusjohtaja Auvo Karhu.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Vanhemmissa kerrostaloissa tehdään jatkuvasti putki- ja muita lvi-alan remontteja. Lisäksi kunnostetaan julkisivuja tai hissejä ja maalataan rappukäytäviä. Pelkkä maali ei kuitenkaan auta, jos valaistusratkaisut ovat vanhanaikaisia ja tehottomia. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– Ei tämä liity pelkästään näkemiseen, vaan myös turvallisuusasiat paranevat, kun valaistus on kunnossa, toteaa Karhu. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Kustannuksia ja säästöjä &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Uudenlaisten valaisinratkaisujen hankkiminen ei tietenkään ole ilmaista, mutta toisaalta niiden avulla voi säästää. Kustannuksia kertyy asennuskulujen lisäksi siitä, että LED-valaisimien hinta on noin puolitoistakertainen nykyisin markkinoilla oleviin muun tyyppisiin valaisimiin verrattuna. Säästöjä taasen kertyy, koska lampunvaihtotarvetta ei ole ja koska LED-valaisimen energiankulutus on vain noin puolet esimerkiksi hehkulamppuun verrattuna. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– Plussan puolelle pääsy kestää kolmesta viiteen vuotta ja säästyyhän siinä väkisinkin rahaa, kun seuraavan kymmenen tai jopa viidentoista vuoden aikana ei tarvita lainkaan huoltomiestä vaihtamaan lamppuja, sanoo Auvo Karhu. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;LED-valaisimiin liittyy paljon ennakkoluuloja. Ajatellaan, että valo on häikäisevän kirkas tai ettei valaistus kata riittävän laajaa aluetta. Nimenomaan porraskäytävien tarpeisiin innovoiduissa valaisimissa nämä ongelmat on kuitenkin onnistuttu ratkaisemaan. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– LED-valaisimet voivat olla liian kirkkaita, mutta nyt kehitetyillä uudentyyppisillä kuvuilla varustetuissa valaisimissa ei näitä ongelmia juuri ole. Valo muistuttaa päivänvaloa ja tuo esimerkiksi porraskäytävässä juuri ne hankalimmat kohdat, eli portaiden ja kynnysten reunat esille, Karhu kertoo&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Vuokrataloissa kokeillaan LED-valaisimia &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Uudentyyppiset LED-valaisimet ovat nyt kokeilussa kahdessa vuokratalokohteessa ja yhdessä vanhustentalossa pääkaupunkiseudulla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– Tänne Vantaan Koivukylään, Kiulukujan porraskäytäviin ja kellaritiloihin asennettiin yli 80 uusimman tekniikan mukaista LED-valaisinta. Niillä korvattiin alkuperäiset 1970-luvun hehkulamppuvalaisimet, sanoo toimitusjohtaja Auvo Karhu Suomen Sähköhuolto Oy:stä. &lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Saatavilla ei ollut yhtään rappukäytäviin sopivia LED-valaisimia, joten uudentyyppisen valaisimen suunnittelu käynnistyi Kiulukuja 6:n tarpeista. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;- Kun lampunvaihdon tarve poistuu, kestoikä moninkertaistuu ja energiatehokkuus kymmenkertaistuu, on LED-valaistuksen hankinta taloudellisesti järkevää. Energiatehokkuuden lisäksi paranee myös valon laatu ja valot syttyvät ilman viivettä. Tämä parantaa asumisen turvallisuutta ja mukavuutta, Ensto Building Technology -liiketoiminta-alueen johtaja Hannu Keinänen sanoo.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Uuden valaisimen tuomat säästöt ovat erityisen tärkeitä korjausikään tulevissa vuokrataloissa, joissa halutaan lisätä asumisen viihtyisyyttä ja turvallisuutta pysymällä kuitenkin järkevällä kustannustasolla&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
	Suuret vuokrataloyhtiöt ovat jo ottamassa uutta LED-valaisinta käyttöön. Ne toteuttavat näin periaatettaan rakentaa ja peruskorjata energiatehokkailla ratkaisuilla ja ympäristöarvoja kunnioittaen &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Hankkeisiin on lähdetty mukaan kustannusten pienentäminen mielessä, mutta asukkaat ovat kertoneet jo muistakin hyödyistä. Asukkaiden mukaan pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuminen on helpompaa uuden valaistuksen myötä. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;– Ei kuulemma ole kulkeminen niin töksähtelevää. Myös lastenvaunujen kanssa on helpompi kulkea nyt, kun hissinoven reunat ja muut esteet näkyvät selvemmin. Sitä paitsi porraskäytävä on kauniimpi, kun arkkitehdin suunnittelemat värit tulevat esiin, sanoo Auvo Karhu. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätiedot: Hannu Keinänen, Liiketoiminta-alueen johtaja Ensto Building Technology p. 050 303 9743 &lt;a href="mailto:hannu.keinanen@ensto.com"&gt;hannu.keinanen@ensto.com&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Kari Heikkilä&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kuuntele &lt;a onclick="window.open('http://www.deski.fi/page.php?page_id=21&amp;amp;tiedote_id=11928');return false;" href="http://www.deski.fi/page.php?page_id=21&amp;amp;tiedote_id=11928"&gt;radiojuttu&lt;/a&gt; aiheesta.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/rappukaytavat_valaistaan_nyt_led-valaisimilla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/rappukaytavat_valaistaan_nyt_led-valaisimilla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 16 Sep 2010 13:29:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ympäristötietoinen taksimatkustaja kulkee sähköautolla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-05T17:00:54
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Ympäristötietoinen taksimatkustaja kulkee sähköautolla&lt;img src="/download/8feac580b3beae57bf68c8cdbfdff9dfcb486ded.jpg" alt="Enston sähköauto taksina" title="" style="margin: 10px; float: right;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/20402426d41d84bf35f3abe7317366f447bc27ee.jpg" alt="Enston sähköauto taksina" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Taksiautoilija ja kemisti Seppo Rosvall on alkanut kuljettaa asiakkaitaan verkosta ladattavalla Volkswagen Passatista muunnetulla sähköautolla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Taksiautoilija ja kemisti Seppo Rosvall on alkanut kuljettaa asiakkaitaan verkosta ladattavalla Volkswagen Passatista muunnetulla sähköautolla. Liikennöinti on osa sähköauton latauspisteitä valmistavan Enston hanketta, jossa latausta kokeillaan erilaisissa olosuhteissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ympäristöystävälliset sähköautot sopivat taksiliikenteeseen, jossa matkat ovat lyhyitä ja ne ajetaan pääosin taajamissa. Taksiliikenne onkin hyvä tapa testata sähköautoilun käytännöllisyyttä ja ideoida uusia toimintatapoja myös autojen lataukseen. &lt;br /&gt;
	Autoa ladataan siellä, missä on latauspiste saatavilla: Esimerkiksi Helsinki-Vantaan taksiasemalla on jo latausparkkipaikka. Muunnosautoon on valittu sen suuruinen akkupaketti, että auton kokonaispaino, tilankäyttö, latauskertojen määrä ja saavutettu ajomatka ovat optimaaliset.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Hiljaista menoa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Taksiasiakas huomaa päässeensä sähköauton kyytiin lähinnä auton hiljaisesta käyntiäänestä, sillä sähkömoottorista ei kuulu juurikaan ääntä. Nyt taksikäytössä oleva farmariauto on muunnettu Suomessa sähköautoksi, jossa polttomoottorin sijaan on sähkömoottori ja litium-akkupaketti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Taksiautoilijalle selvin ero verrattuna polttomoottoriautoon on, ettei polttoainetta mennä enää tankkaamaan huoltoasemalle. Arkiliikenteessä taksit odottavat tilausten välissä monesti pidempäänkin, ja tuolloin sähköauto saa sopivasti lisää virtaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Päästötön liikenne on jo mahdollista&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Sähköauton ajaminen ei kuormita sen enempää luontoa kuin autoilijan kukkaroa. Jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, auton käyttö voi olla täysin päästötöntä. Sähkökustannuskin 100 km matkalle on vain noin kaksi euroa, kun bensiiniä kuluisi noin kymmenen euron verran. Sähköautoilija säästää myös, kun auton huoltokustannukset pienenevät selvästi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähköautoilun odotetaan yleistyvän tällä vuosikymmenellä rajusti. Suomalainen Ensto on nähnyt yleistymisen latauspisteiden kysynnän lisääntymisenä. Kysyntää on monissa Euroopan maissa, ja esimerkiksi Norjassa ollaan jo paljon pidemmällä sähköautoilun tukemisen suhteen. Oslon kaupunki tukee sähköautoilua eri keinoin ja on tilannut tienvarsille 150 Enston latauspistettä 170 lisätilauksen optiolla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Suomessa sähköautojen yleistymistä jarruttaa mm. sähköautojen käyttövoimaverotus, joka tunnetaan kansankielessä diesel-verona. Työ- ja elinkeinoministeriön Sähköautot Suomessa -työryhmä on kuitenkin asettanut sähköautoilun tavoitteet korkealle: Suomen autokannasta tulisi vuonna 2020 olla 25 % sähköautoja ja niistä 40 % toimisi ainoastaan sähköllä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Hannu Keinänen, liiketoiminta-alueen johtaja, Ensto, p. 0204 76 2718, &lt;a href="mailto:hannu.keinanen@ensto.com"&gt;hannu.keinanen@ensto.com&lt;/a&gt;, &lt;a onclick="window.open('http://www.ensto.fi');return false;" href="http://www.ensto.fi"&gt;www.ensto.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
	Seppo Rosvall, taksiautoilija, kemisti, Oy Future Energy Finland ltd. toimitusjohtaja, p. 0400 407 634, &lt;a href="mailto:sero@kolumbus.fi"&gt;sero@kolumbus.fi&lt;/a&gt;, &lt;a onclick="window.open('http://www.sahkotaksi.fi');return false;" href="http://www.sahkotaksi.fi"&gt;www.sahkotaksi.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kuvia: &lt;/b&gt;&lt;a onclick="window.open('http://ensto.pic.fi/kuvat/Press/EV/');return false;" href="http://ensto.pic.fi/kuvat/Press/EV/"&gt;http://ensto.pic.fi/kuvat/Press/EV/&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kuuntele &lt;a onclick="window.open('http://www.deski.fi/download.php?file_name=EDZ12KL6Hp.mp3');return false;" href="http://www.deski.fi/download.php?file_name=EDZ12KL6Hp.mp3"&gt;radiojuttu&lt;/a&gt; hiljaisesta sähköautoilusta&lt;/h2&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ymparistotietoinen_taksimatkustaja_kulkee_sahkoautolla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/ymparistotietoinen_taksimatkustaja_kulkee_sahkoautolla?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 02 Mar 2010 12:11:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pientalo voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-05T17:19:21
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Pientalo voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;
	- Luukku-talo Solar Decathlon -kilpailuun&lt;/h2&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;
	Ensto o&lt;img src="/download/01fcbba595bce0af1febc15669ceebf80d81fb72.jpg" alt="" title="" style="float: left;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;n mukana energiatehokkaan rakentamisen kilpailussa, jossa korkeakoulujoukkueet suunnittelevat ja rakentavat energiatehokkaan talon. Suomesta matkalla Madridiin on Luukku-talo, joka on varustettu Enston energiatehokkailla ratkaisuilla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kesäkuussa 2010 kilpaillaan Espanjassa energiatehokkaassa rakentamisessa ja arkkitehtuurissa. Kilpailussa pyritään edistämään energiatehokkaiden sähköistysratkaisujen käyttöönottoa. Suomesta kilpailuun osallistuu Luukku-taloksi nimetty 40-neliöinen puutalo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Solar Decathlon on energiatehokkaan rakentamisen ja arkkitehtuurin kymmenottelu, jossa korkeakoulujoukkueet suunnittelevat ja rakentavat energiatehokkaan talon. Yhtenä kilpailun tavoitteena on rakentaa talo, joka tuottaa enemmän energiaa kuin mitä sen normaali asuinkäyttö kuluttaa. Voitosta kilpaillaan Madridissa kesäkuussa 2010.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Suomalaisjoukkueen Luukku-talo on täällä nollaenergiatalo, mutta kilpailussa Madridissa se on plusenergiatalo. Katon aurinkopaneelit tuottavat vuositasolla enemmän energiaa kuin talo tarvitsee ja ylimääräinen energia syötetään sähköverkkoon muiden kuluttajien käytettäväksi, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Talossa on edistyksellistä talotekniikkaa kuten ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja siihen liitetty lämpöpumppu. Siinä on erittäin energiatehokkaat ikkunat ja valaistuksena sähköä säästävä led-valaistus. Talossa on käytetty myös ns. PIR-valaistusta, joka kytkeytyy päälle ja pois läsnäolon ja valaistustason mukaisesti.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Sähköä ilman päästöjä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Vinokatto on katettu aurinkosähköpaneeleilla, joilla tuotetaan talon tarvitsema sähkö. Talo tuottaa lämmintä käyttövettä aurinkokerääjän avulla ja pesutilassa on sähkötoiminen lattialämmitys.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Energiatehokas rakentaminen suosii sähkölämpöä: kun tarvittavan energian määrä pienenee ja sähkönjakelu on tehokasta, erilliseen lämmitysjärjestelmään ei kannata panostaa. Suomen olosuhteissa tärkeitä ominaisuuksia ovat myös ohjattavuus ja nopea reagointi muihin lämmitysmuotoihin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Luukku-talo perustuu pitkälti tämän päivän talotekniikkaan ja rakentajien on mahdollista ottaa jo käyttöön vastaavia energiaa säästäviä sähköistysratkaisuja. Ainoa vaatimus on, että osataan yhdistää erilaiset ratkaisut toimivaksi kokonaisuudeksi. Luukku-talossa kokonaisuutta ohjataan pitkälti ilmanvaihtolaitteen kautta, Matti Rae sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Talo tuottaa itse tarvitsemansa sähkön aurinkosähkönä - päästöttömästi ja uusiutuvasti. Se tarvitsee kaiken kaikkiaan vain vähän energiaa ja sitä käytetään mm. kosteiden tilojen lattialämmitykseen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Näillä ratkaisuilla talon omistaja säästää selkeästi energiakustannuksissa, sillä Suomessakin talo voi vuositasolla tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Aurinkosähköpaneelien maksettua itsensä takaisin lisäenergia ei maksa mitään. Ilmanvaihdon ja siihen liittyvän säädön kautta saadaan myös hyvät sisäilmaolosuhteet, mikä lisää asumismukavuutta, Rae kuvailee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Luukku-talo voidaan toteuttaa kooltaan isompana ja talotehtaille on mahdollisuus soveltaa samantyyppistä tekniikkaa omissa mallistoissaan jo lähivuosina. Matti Rae vakuuttaa, että kyse on varsin yksinkertaisista ratkaisuista, joilla on mahdollisuus merkittävään energian säästöön. Kilpailutalon tekniikka on koeteltua ja vaatii vain tavanomaista huoltoa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Suomen joukkueeseen osallistuu opiskelijoita Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta sekä Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Luukku valmistuu Otaniemessä, josta se siirretään Madridiin kilpailuviikon ajaksi kesäkuussa 2010.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lisätiedot ja kuvia: &lt;br /&gt;
	Suomen kilpailujoukkueen sivut &lt;a onclick="window.open('http://www.sdfinland.com/media/doc.html');return false;" href="http://www.sdfinland.com/media/doc.html"&gt;http://www.sdfinland.com/media/doc.html&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
	Matti Rae, teknologiapäällikkö, Ensto, puh. 040 5035792, &lt;a href="mailto:matti.rae@ensto.com"&gt;matti.rae@ensto.com&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lataa &lt;a onclick="window.open('http://www.deski.fi/download.php?file_name=xNF4acqgSL.mp3');return false;" href="http://www.deski.fi/download.php?file_name=xNF4acqgSL.mp3"&gt;radiojuttu&lt;/a&gt; aiheesta&lt;/h2&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/pientalo_voi_tuottaa_enemman_energiaa_kuin_kuluttaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/pientalo_voi_tuottaa_enemman_energiaa_kuin_kuluttaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2010 10:42:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sähköauto kasvoi täysikokoiseksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-05T17:15:39
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Sähköauto kasvoi täysikokoiseksi ja sai oman latauspisteen&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;
	- Porvoolainen Ensto hankki sähköauton&lt;/h2&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/e95d1300ffbe91218b89e5454f3718ac26e14c47.jpg" alt="" title="" style="float: left;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Lue artikkeli sähköautoilusta ja lähde hiljaiselle ajelulle Doriksella, Enston sähköautolla. Kyseinen Volkswagen Passat Variant on kuin mikä tahansa perheauto, paitsi että se on liki äänetön eikä se saastuta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tavallinen kansalainenkin voi tulevaisuudessa ajaa suomalaisosaamiseen perustuvalla täyssähköautolla ja ladata sen kotimaassa kehitetyllä latauspisteellä. Tähän viittaavat viime aikojen uutiset, jotka kertovat suomalaisten yritysten kulkevan kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Täysikokoisia perheautoja muunnetaan jo täyssähköautoiksi ja otetaan liikennekäyttöön. Latauspisteiden kehittäjä Ensto sai oman sähköautonsa ensimmäisten joukossa joulukuussa 2009.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Porvoolaisen toimistorakennuksen pihalla seisova uusi farmarimallinen Passat Variant näyttää ulkoa samalta kuin polttomoottorikäyttöiset kanssasisarensa. Vihreä auto on saanut nimen Doris ja se on pysäköity muista autoista poiketen vihreään pysäköintiruutuun, jonka vieressä on vihreää valoa hehkuva latauspiste.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Doris on täyssähköauto eli siinä ei ole lainkaan polttomoottoria eikä näin ollen pakoputkeakaan. Muilta osin se on normaali kookas perheauto ja sopii tavalliseen arkikäyttöön, Enston liiketoimintajohtaja Hannu Keinänen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Hiljaa mutta ripeästi liikkeelle&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Sisätiloissakaan ei juuri huomaa eroa normaaliin autoon. Käynnistettäessä kuuluu vain merkkiääni, jonka jälkeen kakkonen pykälään ja kytkin ylös. Sähkömoottorin vahva vääntö tuntuu heti, ja selkä painuu istuimeen. Moottori on käytännössä äänetön, ja hiljaisuuden rikkoo ainoastaan nastojen rapina asvaltilla. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jokaista autoilijaa kiinnostaa polttoaineen kulutus ja bensamittaria onkin hyvä vilkaista aika ajoin. Sähköautossa tuo mittari puuttuu, sillä bensatankin tilalla on akkuja. Tässä autossa matkan jatkuminen vaatii virtaa, jonka riittävyyttä on seurattava latausmittarista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähköauto ladataan sähköverkosta ja akuissa jäljellä olevan latauksen määrän näkee helposti tolpan korkeudesta aivan kuten kännykässä. Mittari kertoo myös selkeän prosenttiluvun, joka ilmaisee jäljellä olevan latauksen määrän. Täydellä akulla voi ajaa noin 100 km ja siihen tarvittavan sähkön hinta on noin kaksi euroa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Sähköauton latauspiste on yhdistetty talon sähköverkkoon, josta se välittää tavallista vaihtovirtaa autolle. Yksivaihelataus kestää perinteisellä valovirralla enimmillään kahdeksan tuntia ja kolmivaiheisella ns. voimavirralla noin kolme tuntia, Hannu Keinänen kertoo.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Pistoke kiinni pysäköinnin ajaksi&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Puskurin alla on pistorasia, johon työnnetään samanlainen pistoke kuin talvisessa moottorinlämmittimessä. Vaivalloista huoltoasemalla tankkausta ei siis tarvita, vaan lataus hoituu pysäköinnin yhteydessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Latauspiste on linjakas teräksinen tolppa, jonka yläosassa on merkkivalo. Se palaa vihreänä, kun latauspiste on valmiina käyttöön ja sinisenä, kun lataus on käytössä. Virhetilanteen sattuessa valo on punainen. Latauspisteen voi varustaa myös lisäominaisuuksilla kuten latauksen maksu tekstiviestillä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jos osaa kiinnittää lohkolämmittimen pistokkeen autoon, osaa myös ladata sähköauton. Nopeaan lataukseen on tarjolla kolmivaihepistorasia, joka sijaitsee konepellin alla. Vaikka useimmille riittää lataaminen omalla kotipihalla, tulevat pysäköintihallien, paikoitusalueiden ja kadunvarsien latauspisteet luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Kun sähköautot alkavat yleistyä, tulee myös latauspaikkoja saada lisää esimerkiksi kauppakeskusten parkkihalleihin, työpaikkojen parkkipaikoille ja vaikkapa liityntäpysäköintialueille matkan jatkuessa junalla tai bussilla. Näin kaikki arkiajot voi hoitaa sujuvasti sähköautolla, Hannu Keinänen vakuuttaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Suomalainen sähköauto-osaamisen keskittymä on in iso kansainvälinen liiketoimintamahdollisuus. Siihen kannattaa panostaa ja edistää samalla sähköautojen käyttöönottoa verotusta keventämällä. Näin voidaan päästä Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän tavoitteeseen, jonka mukaan neljäsosa autoista toimisi sähköllä vuonna 2020, Keinänen uskoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Teksti:&lt;/b&gt; Kari Heikkilä&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkoauto_kasvoi_taysikokoiseksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/sahkoauto_kasvoi_taysikokoiseksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Sat, 23 Jan 2010 10:46:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Talojen lämmitysenergian tarve vähenee jopa 85%</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-22T09:08:02
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Talojen lämmitysenergian tarve vähenee jopa 85 %&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;
	- Uudet matalaenergiatalot lämpiävät sähköllä&lt;/h2&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/408a54616c6285c3fb9a5534c9e88e1c01a1cbed.jpg" alt="" title="" style="float: left;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;Passiivienergiatalossa 20 neliön huoneeseen tarvitaan ainoastaan 200 W lämmitystehoa, vaikka ulkona on 26 asteen pakkanen. Samalla päättyy eri lämmitystapojen keskinäinen kilpailu, sillä kalliita keskuslämmitysjärjestelmiä ei enää tarvita. Puhtaasti tuotettu ja siirretty sähkö riittää täyttämään lämmitystarpeen. Uudet matalaenergiatalot lämpiävätkin luonnollisesti sähköllä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ilmastonmuutos uhkaa ja öljy loppuu ennemmin tai myöhemmin. Yhä useampi rakentaja haluaa säästää eurojen lisäksi myös luontoa. Rakennusten lämmitystarvetta voitaisiin vähentää jo nyt 85 %.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Jos rakennus alun perin suunnitellaan ja toteutetaan passiivienergiatasolla eristyksen, tiiviyden ja lämmitysjärjestelmän osalta, niin energiaa säästyy noin 85 % verrattuna nykyiseen normirakentamiseen, Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Passiivienergiatalossa 20 neliön huoneeseen tarvitaan ainoastaan 200 W lämmitystehoa, vaikka ulkona on 26 asteen pakkanen. Samalla päättyy eri lämmitystapojen keskinäinen kilpailu, sillä kalliita keskuslämmitysjärjestelmiä ei enää tarvita. Puhtaasti tuotettu ja siirretty sähkö riittää täyttämään lämmitystarpeen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Tarvitaan siis ainoastaan 15 % nykyisen normirakentamisen mukaisesta lämmitystarpeesta. Tällöin sähkölämmitys on ehdottomasti edullisin, tehokkain ja myös ympäristöystävällinen tapa lämmittää, Luukkainen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kun aletaan rakentaa passiivienergiatasolla, lyhenee lämmityskausi Etelä-Suomessa kolmeen kuukauteen. Kun lämmitystarve pienenee 85 %, niin esimerkiksi maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on jopa yli 35 vuotta. Se on kilpailukykyinen vanhassa talossa, jonka eristystaso ja tiiveys eivät ole nykyisten standardien tasolla. Muissa tapauksissa sähkölämmitys tulee kokonaisuutena edulliseksi lämmitysratkaisuksi, toki muistaen, että lämpöpumppu on sähkölämmityksen muoto.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Puhdasta energiaa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Eri lämmitysmuotojen vertailussa törmää usein väitteeseen, että sähkölämmitys ei ole ympäristöystävällistä. Suurin syy on ollut rakennuskulttuuri, jonka lähtökohtana on suuri lämmitystarve. Tällöin kaukolämpö, maalämpö ja myös öljyn poltto päästöineen ovat kilpailukykyisiä. Kun energian tarve putoaa kuudesosaan, kasvaa sähkölämmityksen suosio.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sähkön siirrosta ei aiheudu päästöjä. Jos esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin siirtämä energia siirrettäisiin öljynä, tarvittaisiin sitä 30.000 rekka-autollista vuodessa. Vaihtoehto voisi olla vaikkapa koivuhalot, joiden kuljetukseen tarvittaisiin seitsemän risteilijää päivässä. On helppo todeta, että päästöt olisivat massiiviset.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Myös sähkön käyttö on saasteetonta. Se on puhdasta energiaa ja sitä voidaan myös tuottaa puhtaasti, Timo Luukkainen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Useissa maissa valtaosa sähköntuotannosta on jo nyt päästötöntä. Esimerkiksi Norjassa se on vesivoimaa ja Ranskassa ydinvoimaa. Saksassa aurinkovoiman osuus on iso ja Tanska on pisimmällä tuulivoiman tuotannossa. Suomessa olemme vasta nyt alkamassa tehdä jotain uusien energianlähteiden kuten tuulen ja auringon eteen.&lt;br /&gt;
	Rakennusmääräysten muuttuessa vuosina 2010 ja 2012 siirrytään matala- ja passiivienergiarakentamiseen ja jopa energiaa tuottaviin taloihin. Muutoksella on jo kiire, sillä ilmasto lämpenee ja uusiutumattomat energiavarat alkavat loppua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	- Sähkö on ainoa energiamuoto, jolla voidaan korvata fossiiliset polttoaineet. Lisäksi voimme mukavuudesta ja terveellisistä elinolosuhteista tinkimättä, ja niitä jopa parantamalla, alentaa rakennusten energiankulutusta yhtä paljon kuin on kaikkien liikennemuotojen energiantarve yhteensä, Luukkainen toteaa&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teksti: Kari Heikkilä&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kuuntele &lt;a onclick="window.open('http://www.deski.fi/download.php?file_name=jVPc3NZX8t.mp3');return false;" href="http://www.deski.fi/download.php?file_name=jVPc3NZX8t.mp3"&gt;radiojuttu&lt;/a&gt; aiheesta&lt;/h2&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/talojen_lammitysenergian_tarve_vahenee_jopa_85?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/talojen_lammitysenergian_tarve_vahenee_jopa_85?language=fi</guid>
      <pubDate>Sat, 16 Jan 2010 18:19:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Enston Cubo S -kotelosarja suunnitellaan OEM-teollisuuden tarpeisiin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-03-17T14:58:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Enston Cubo S -kotelosarjaan 92 uutta kotelovaihtoehtoa asiakkaiden toiveiden mukaan&lt;/h1&gt;&lt;p class="standfirst"&gt;&lt;img src="/download/ef227f0f2b0f2bd1a1ee231bd085ef2629347708.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;OEM-teollisuuden tarpeisiin suunniteltu Enston Cubo S -kotelosarja koostuu pienistä ja keskisuurista vaativiin olosuhteisiin suunnitelluista kestomuovikoteloista. Cubo S -sarjassa on nyt kaikkiaan 228 eri vaihtoehtoa 36 eri koossa. Näistä uusia vaihtoehtoja on peräti 92.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;OEM-teollisuuden tarpeisiin suunniteltu Enston Cubo S -kotelosarja koostuu pienistä ja keskisuurista vaativiin olosuhteisiin suunnitelluista kestomuovikoteloista. Cubo S -sarjassa on nyt kaikkiaan 228 eri vaihtoehtoa 36 eri koossa. Näistä uusia vaihtoehtoja on peräti 92.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Cubo S -sarjan kotelot soveltuvat erinomaisesti OEM-ratkaisuihin, esimerkiksi ohjaimiin ja säätimiin tai painettuihin piirilevyihin. Sarjaan tuodaan nyt yhden uuden kansikorkeuden (10 mm) ja pohjasyvyyden (25 mm) lisäksi kaksi täysin uutta kotelokokoa: 100 x 100 x 35/60 mm ja 150 x 250 x 150 mm.&lt;br /&gt;
	- Uudet matalammat kotelot yhdistettynä uuteen matalaan kansivaihtoehtoon lisäävät koteloiden käyttömahdollisuuksia. Kotelot vievät vähemmän tilaa, mikä on selvä etu koteloitaessa esimerkiksi elektroniikkaa, toteaa tuotepäällikkö Kimmo Meriluoto Enstosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Uusien kotelovaihtoehtojen kehittäminen onkin lähtenyt asiakkaan tarpeista. Meidän valikoimastamme ovat aikaisemmin puuttuneet juuri nämä matalat vaihtoehdot. Nyt asiakas voi saada samasta kotelosarjasta tuotteet, joiden avulla voidaan kattaa lähes kaikki kotelointitarpeet.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kotimainen tuote, jonka muotoiluun on kiinnitetty huomiota&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	- Cubo S -koteloissa myös muotoiluun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja ne poikkeavat edukseen markkinoilla olevista vaihtoehdoista. Ohjaimet ja säätimet ovat yleensä hyvin esillä asiakkaan tuotteissa ja siksi on tärkeää, että asiakas voi saada edustavan näköiset ja saman visuaalisen linjan mukaiset kotelot kaikissa kokoluokissa, Meriluoto toteaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Cubo S -kotelosarjan kaikki tuotteet valmistetaan Enston muovikoteloihin erikoistuneella Porvoon tehtaalla. &lt;br /&gt;
	- Tänä päivänä voimme olla erityisen ylpeitä kotimaisesta valmistuksesta. Meillä on erittäin tarkka laadunvalvonta prosessiin kaikissa vaiheissa. Panostamme myös siihen, että kaikki tuotteissamme käytettävät raaka-aineet ovat laadukkaita, Meriluoto korostaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Monipuolinen moduulirakenteeseen perustuva tuotesarja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Enston Cubo S -kotelot ovat toimiva ratkaisu mitä moninaisimmissa käyttötilanteissa. Kotelot valmistetaan kestävyysominaisuuksiltaan erinomaisesta polykarbonaatista tai ABS-muovista. &lt;br /&gt;
	Koteloiden kokojaotus perustuu 25 mm moduuliin. Saatavana on seitsemän eri pohjakokoa, kaksi pohjasyvyyttä sekä viisi eri kansikorkeutta. Koteloiden pohjassa ovat valmiit piirikorttiurat.&lt;br /&gt;
	Koteloiden vakioväri on harmaa (RAL 7035) ja niissä on harmaa tai läpinäkyvä kansi. Iskunkestoltaan vahvat kotelot kuuluvat IP 66/67 tiiveysluokkaan. Niiden jatkuva käyttölämpötila voi olla -50°C…+100° C (PC) ja -40°C…+60°C (ABS).&lt;br /&gt;
	Sarjan erityisominaisuuksia ovat kaikkien kansiruuvien sinetöintimahdollisuus ilman lisävarusteita. Koteloihin on lisäksi saatavana laaja valikoima lisätarvikkeita, mm. kiskot, levyt, saranat ja seinäkiinnikkeet.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Lisätietoja Cubo S -koteloista ja asiakaskohtaisista kotelointiratkaisuista antaa tuotepäällikkö Kimmo Meriluoto, puh. 040 726 1001 tai &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@ensto.com"&gt;etunimi.sukunimi@ensto.com&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/enston_cubo_s_-kotelosarja_suunnitellaan_oem-teollisuuden_tarpeisiin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.ensto.com/fi/uutishuone/artikkelit/101/0/enston_cubo_s_-kotelosarja_suunnitellaan_oem-teollisuuden_tarpeisiin?language=fi</guid>
      <pubDate>Sat, 16 Jan 2010 10:15:00 GMT</pubDate>
    </item>
  </channel>
</rss>